Koulutus ratkaisee – siinä tiivistettynä Euroopan opettajajärjestöjen resepti niin koronapandemian haavojen korjaamiseen kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Opettajajärjestöjen täytyy huolehtia, että päättäjät investoivat koulutukseen ja työhyvinvointiin, jotta opettajilla on mahdollisuus onnistua työssään.
Eurooppalaisten opetusalan ammattijärjestöjen kattojärjestö ETUCE pitää tärkeänä, että opetusala on kaikkialla Euroopassa aktiivisesti mukana ja näyttämässä suuntaa, kun pandemian aiheuttamiin oppimisvajeisiin ja ilmastonmuutoksen haetaan ratkaisuja.
ETUCE käsitteli muun muassa näitä asioita heinäkuun alussa pidetyssä ylimääräisessä konferenssissaan.
Kestävä ja oikeudenmukainen korona-exit edellyttää investointeja opetukseen
Konferenssissa käsiteltiin neljä päätöslauselmaa ja kaksi toimintasuunnitelmaa. Päätöslauselmista tärkein oli OAJ:n kansainvälisten asioiden päällikön Christer Holmlundin mielestä koronasta palautumiseen liittyvä päätöslauselma. Siinä todetaan kattavasti, miten laajoja vaikutuksia poikkeusoloilla on ollut terveyden lisäksi esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin ja talouteen.
Koulutuksella voidaan päätöslauselman mukaan edistää kestävää ja oikeudenmukaista palautumista pandemiasta. Tämä edellyttää kuitenkin päättäjiltä investoimista koulutukseen niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.
–Koulutus on ihmisoikeus, ja laadukas koulutus syntyy vain osaavien opettajien avulla. Päätöslauselmassa ETUCEn jäsenjärjestöt sitoutuvat vaikuttamaan päättäjiin, jotta koulutuksen rahoitus on riittävä ja jotta opettajien työolot ovat kunnossa, Holmlund sanoo.
- Tutustu ETUCEn konferenssin päätöslauselmiin tarkemmin täällä (englanniksi).
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Konferenssi järjestettiin poikkeuksellisesti etäkokouksena.
Koulutusinvestoinnit auttavat myös taloutta nousemaan jaloilleen
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen jakoi keskusteluissa esimerkkejä siitä, miten OAJ on Suomessa tehnyt korona-aikana ennakoivaa vaikuttamistyötä.
–Läpi korona-ajan olemme opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja työnantajajärjestöiden kanssa pyrkineet ennakoimaan koronatilannetta ja linjaamaan, miten opetusta voitaisiin järjestää mahdollisimman terveysturvallisesti nopeastikin muuttuneissa tilanteissa, Luukkainen kertoi.
Luukkainen nosti esiin myös OAJ:n tavoitteen saada sopimusraamien ulkopuolelta korvausta opettajille koronapandemian aikana tehdystä lisätyöstä.
– Lisärahoituksen tarve ei myöskään lopu, vaikka tartunnat saataisiin kuriin. Nyt edessä on pandemian jälkihoito. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimussektorille tarvitaan usealle vuodelle lisää rahaa koronan jälkihoitoon. Koulutukseen ja osaamiseen sijoittaminen on kestävin tapa varmistaa myös työpaikkansa menettäneiden sekä yritysten ja talouden palautuminen koronasta.
Koulutus-, kasvatus- ja tutkimussektorille tarvitaan usealle vuodelle lisää rahaa koronan jälkihoitoon.
Linjauksia myös muista isoista tulevaisuusteemoista
Korona oli keskeinen muttei suinkaan ainut keskusteluiden aihe. Laajan kannatuksen sai myös päätöslauselma, joka nosti esiin opetusalan roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Konferenssin aikana todettiin monessa puheenvuorossa, että opettajilla, koulutuksella ja kasvatuksella on tärkeä rooli ympäristökasvatuksessa ja siten myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todettiin myös, että järjestöjen on tärkeää näyttää omassa toiminnassaan esimerkkiä hyvistä ja kestävistä käytänteistä, Christer Holmlund kertoo.
Opettajilla, koulutuksella ja kasvatuksella on tärkeä rooli ympäristökasvatuksessa ja siten myös ilmastonmuutoksen torjunnassa
Tekoälyä koskevassa päätöslauselmassa korostetaan puolestaan, että tekoälyn kehitystä on tärkeää seurata tarkasti. Kehitystä tapahtuu lähivuosina nimittäin väistämättä. Sitä ei voida eikä haluta jarruttaa, mutta kehityksen suuntaan on tärkeää vaikuttaa.
– Keskusteluissa nostettiin esiin, että tekoälystä voi olla apua opetuksen kehittämisessä, mutta kehitys ei saa johtaa siihen, että opettajien autonomia ja vuorovaikutus oppijoiden kanssa opetustyössä vähentyy. Toinen riskitekijä, jota nostettiin, on että opetusala kaupallistuu tekoälyn myötä ja että yritykset saavat johtavan roolin pedagogiikan kehittämisessä, Olli Luukkainen sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Miten turvataan yhteisöllisyys ja vuorovaikutus digiaikana? Seuraa OAJ:n SuomiAreena-keskustelua ke 14.7. klo 14 tai katso tallenne jälkikäteen täällä!
Opetusalan järjestöjen pitää elää ajassa
Kun maailma ympärillä muuttuu, tarvitaan myös opetusalan ammattijärjestöiltä kykyä uudistua.
Keskusteluissa pohdittiin, että pelkän työehtosopimuksista neuvottelemisen ja niiden valvomisen lisäksi on tärkeää satsata esimerkiksi koulutuspoliittiseen vaikuttamiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen.
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka kertoi eurooppalaisille järjestökollegoille OAJ:n uudistumistavoitteista. Syksyllä 2019 OAJ:n jäsenille ja yhdistystoimijoille tehdyn kyselyn mukaan jäsenistö haluaa suorempia vaikuttamismahdollisuuksia, lähellä olevaa ja laadukasta edunvalvontaa – parasta mahdollista vastinetta jäsenmaksuilleen.
– Järjestön toiminnan ja rakenteiden pitäisi muodostua jäsenistön tarpeista käsin. Kaikkea toimintaa pitäisi uskaltaa katsoa kriittisesti ja pohtia, miten ja millaisena järjestö parhaiten mahdollistaisi laadukkaan edunvalvonnan toteutumisen, Misukka totesi.
Järjestön toiminnan ja rakenteiden pitäisi muodostua jäsenistön tarpeista käsin.
ETUCEn jäsenjärjestöissä 11 miljoonaa jäsentä
- ETUCE on eurooppalaisten opetusalan ammattijärjestöjen kattojärjestö. ETUCEen kuuluu 127 järjestöä 51 maasta, joissa on yhteensä noin 11 miljoonaa jäsentä.
- ETUCE kuuluu Maailman opettajajärjestöön Education Internationaliin.
- Ylimääräinen konferenssi järjestettiin etäkokouksena 5.–6.7.2021. OAJ:tä konferenssissa edustivat puheenjohtaja Olli Luukkainen, koulutusjohtaja Heljä Misukka ja kansainvälisten asioiden päällikkö Christer Holmlund.
- Tutustu konferenssissa tehtyihin päätöslauselmiin ja toimintasuunnitelmiin täällä (englanniksi).
- Tutustu OAJ:n kansainväliseen toimintaan täällä.