Espoon sivistystoimen johtaja, pitkäaikainen Etelä-Tapiolan lukion rehtori ja opettaja Harri Rinta-aho tuntee koulujen arjen. Koronakriisin selättämiseksi tarvitaan lisärahaa opetukseen ja kasvatukseen sekä toimiva jälkihoito-ohjelma.
Viime kesänä Suomen koronatilanne oli rauhoittumassa ja kouluille jaettiin tukipaketit koronan tuomiin haasteisiin. Tartunnat vähenivät syksyä kohti ja koulujen toiminnan uskottiin palautuvan normaaliksi, näin ei kuitenkaan käynyt.
– Koronakriisi on laajentunut oppimisen kriisistä sosiaaliseksi kriisiksi. Koronan mukanaan tuomat ongelmat ja haitat ovat kumuloituneet ja kriisi jatkuu, toteaa Espoon sivistystoimen johtaja Harri Rinta-aho.
Rinta-aho vaatiikin kunnille lisärahoitusta kasvatus- ja opetusalan haasteisiin. Espoossa peruskoulut saivat koronatukea viime kesänä viisi miljoonaa euroa, lukioille jaettiin reilu miljoona. Vastaavat potit olisi jaettava kunnille myös nyt.
Koronakriisi on laajentunut oppimisen kriisistä sosiaaliseksi kriisiksi.
– Yrityksille puuhataan jo kolmatta vai neljättä tukipakettia. Syntyy korvaamattomia vahinkoja, jos kokonaisia ikäluokkia lapsia ja nuoria uhrataan korona-alttarille.
OAJ:n on helppo yhtyä sivistystoimen johtajan ajatuksiin.
– Uusi tukipaketti tarvitaan ja se on korvamerkittävä koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Oppimisvajeiden jälkikorjaustarvetta on jopa viime keväältä. Uusi sulku ja paikalliset karanteenit ovat tuoneet lisää oppimisongelmien ja koulupudokkaiden kartoitus- ja korjaustarvetta, toteaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Rahaa sijaisiin, opettajiin ja oppilashuoltoon
– Koronatoimet ovat kohdistuneet voimakkaimmin pääkaupunkiseudun lapsiin ja nuoriin. Monessa muussa Suomen kunnassa lapset ja nuoret ovat saaneet elää suhteellisen normaalia elämää. Pääkaupunkiseudulla tartuntariski on huomattavasti suurempi. Kouluissa tartuntoja on ollut kuitenkin tähän asti suhteellisen vähän, kertoo Rinta-aho.
Koronatuen painopiste on Rinta-ahon mukaan oltava oppimisessa ja oppilashuollossa. Jos lapsen terveys ja sosiaaliset asiat eivät ole kunnossa, ei ole myöskään mahdollisuuksia oppimiselle. Koronakriisi on vaikeuttanut pääkaupunkiseudulla myös sijaisten rekrytointia kouluihin ja päiväkoteihin, sillä työskentely niissä saatetaan kokea riskialttiilta.
– Tarvitsemme sijaisten lisäksi myös enemmän samanaikaisopettajia, eli kaksi opettajaa opettaa samassa tilassa yhtä aikaa. Viime kesän koronatuessa oli myös ongelmana perusopetuksen tuen kohdalla, ettei rahaa saanut käyttää kuraattorien ja psykologien palkkaamiseen.
Jos lapsen terveys ja sosiaaliset asiat eivät ole kunnossa, ei ole myöskään mahdollisuuksia oppimiselle.
OAJ:ssa tuen kohdentamisesta ollaan osittain samaa mieltä.
– Ellei rahoja korvamerkitä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin, pelkään pahoin, ettei sitä juurikaan sinne paikallisin päätöksin ohjaudu. Oppilashuolto ja muut tukipalvelut tarvitsevat perhetyön kanssa oman tukirahoituksensa, toteaa Luukkainen.
Tukipäätöksissä on Rinta-ahon mukaan ymmärrettävä, että koulutusten kustannukset poikkeavat hyvin paljon eri kaupunkien välillä. Myös pääkaupunkiseudun nopea kansainvälistyminen on tuonut haasteensa koronakriisiin.
– Viimeisen 5–7-vuoden aikana kansainvälistyminen on ollut niin nopeaa, etteivät rakenteet ole pysyneet perässä. Suurimpien kaupunkien alaluokilla on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia yli neljäsosa. Näiden ryhmien tavoittaminen ja riittävät tukitoimet ovat avainasemassa koronatartuntojen ehkäisyssä.
Rehtori, huolehdi palautumisesta ylitöiden jälkeen
Pandemiaa on Rinta-ahon mukaan hoidettu Espoon päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa kiitettävin arvosanoin.
– Suuri kiitos siitä kuuluu ruohonjuuritasolla toimivalle opetusalan henkilöstölle, päiväkodin johtajille ja rehtoreille. Teemme tiukassa tilanteessa parhaamme. Olemme kannustaneet kouluja hakemaan koronarahaa, sekä tekemään täyttölupahakemuksia, jotta kouluihin saadaan lisää henkilökuntaa. On myös tärkeää näyttää ihmisille, että välitämme toisistamme.
Rehtorit ovat Rinta-ahon mukaan kriisijohtajia, sillä he ovat lain mukaan vastuussa siitä mitä kouluissa tapahtuu. Ilman rehtoreiden venymistä ei Espoon tilanne koulujen koronatartunnoissa olisi Rinta-ahon mukaan näin hyvä. Ripeiden toimien vuoksi tartuntaryppäitä ei ole kouluissa ollut ja jäljitys on toiminut hyvin.
–Rehtorit eivät saa ajatella olevansa yksin vastuussa kaikesta, ylitöiden jälkeen on otettava vapaata ja ladattava akkuja. Vararehtorit kyllä hoitavat työt sillä aikaa. Rahapalkkio ei lohduta, jos ajaa itsensä burnoutiin. Täytyy priorisoida ja keskittyä perustehtäviin, kaikki muu on laitettava nyt jäihin. Ihmiset ovat vaarallisia itselleen, jos eivät pidä huolta jaksamisestaan.
Täytyy priorisoida ja keskittyä perustehtäviin, kaikki muu on laitettava nyt jäihin.
Myös OAJ on tuonut useaan otteeseen esiin huolensa päiväkodin johtajien, rehtoreiden ja esimiesten jaksamisesta. Luukkainen painottaa selkeän ohjeistuksen tarvetta eri kaupungeissa.
- Esihenkilöille on kerrottava selvästi, että kaikki ylimääräinen työ kirjataan ja korvataan vapaana tai rahana. Rehtori tai päiväkodinjohtaja ei ole mikään loputtomasti joustava resurssipankki.
Luukkaisen mukaan monella kunnalla on paikattavaa ja parannettavaa rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien tukemisessa. Apulaisrehtoreita ja päiväkotien johtajia on lisättävä poikkeusajan työhön
Koulu on myös sosiaalisia taitoja varten
Pitkäaikainen etäopetus jättää Rinta-ahon mukaan jälkensä lapsiin ja nuoriin pahentamalla esimerkiksi oppimisvaikeuksia. Rinta-ahon mukaan oppilaat tulisikin palauttaa lähiopetukseen mahdollisimman nopeasti, ellei terveydellisistä syistä ole täysin välttämätöntä olla etänä.
– Vaikka opettajat tekevät parhaansa ja antavat tukiopetusta, opetustyö on paljon vaikeampaa etäyhteyksin. Vain prosentti tartunnanlähteistä on koulusta. Kouluissa on suojausvälineet, hygieniasta ja turvaväleistä huolehditaan.
Lähiopetuksen tärkeys ymmärretään myös OAJ:ssä, mutta lähiopetukseen palatessa on olosuhteiden oltava huomattavasti nykyistä turvallisemmat.
– Lähiopetus on aivan oikea tavoite, mutta ratkaisut on tehtävä terveys ja turvallisuus edellä. Nyt virusmuunnosten leviäminen on muuttanut tartuntatilannetta alueellisesti niin, että etäopetukseen on turvallisuussyistä aivan välttämätöntä siirtyä. Olemme tilanteessa, jossa myös päiväkotien sulkeminen on joissain tapauksissa perusteltua. Niissä turvallisuusohjeistus ja -toimet on saatava ihan uudelle tasolle, toteaa Luukkainen.
Lähiopetus on tavoite, mutta ratkaisut on tehtävä terveys ja turvallisuus edellä.
Vaikka oppilashuolto toimii korona-aikana, on lasten ja nuorten masentuneisuus, ahdistus ja yksinäisyys lisääntyneet eristyksen ja harrastusten loppumisen vuoksi.
– Kun korona on päällä, täytyy keskittyä haittojen minimointiin. Tärkeintä on säilyttää kontakti oppilaisiin, lapsi tai nuori ei saa kadota johonkin. Opettajalle on velvollisuus antaa opetusta lukujärjestyksen mukaan reaaliajassa. Oppilaalle täytyy tulla tunne, että hänestä välitetään ja pidetään huolta, sanoo Rinta-aho.
Rinta-aho muistuttaa, että lasten ja nuorten sosiaaliset tarpeet eivät katoa, vaikka eletäänkin poikkeusoloissa.
– Koulun tehtävä opettaa sosiaalisia taitoja, sosiaalisen seurustelun hetket ovat oppimisen kannalta tärkeitä. Kun miettii esimerkiksi lukion ykkösiä, heille ei ole koko lukuvuonna syntynyt luokkakavereita ja yhteenkuuluvuutta.
Oppilashuollon järjestämisvastuu säilyttävä kunnilla
Millainen tilanne koronan jälkeen on sitten kouluissa, mitä pitkäaikaisia vaikutuksia koronatilanne mahdollisesti aiheuttaa lapsille ja nuorille?
– Koronan korjaamiseen menee pitkä aika, ja erityisesti psykologeille on tarvetta. Espoossa on suunnitteilla Restart School -ohjelma, joka aloittaa kun pandemia on talttunut ja tuen tarpeesta on selkeämpi kuva. Pari tukiopetustuntia ei tämän kriisin jälkihoidossa auta, vaan tarvitaan pitkän aikavälin ohjelma. Tarvitaan myös sosiaali- ja terveysviranomaisten apua ohjelman läpiviemiseen, Rinta-aho sanoo.
Koronan jälkeisten tukitoimien tärkeydestä on Luukkainen samaa mieltä.
- Hallituksen viime keväänä esiin nostama malli oppimisvajeiden kartoittamisesta ja niiden poistamistoimista on välttämätön koko kasvatuksen ja koulutuksen kentässä. Se on tehtävä jokaisessa opinahjossa systemaattisesti. Myös korjaamistoimenpiteet on tehtävä systemaattisesti, riittävällä aikajänteellä ja riittävällä resursoinnilla.
Pari tukiopetustuntia ei tämän koronakriisin jälkihoidossa auta, vaan tarvitaan pitkän aikavälin ohjelma.
Suuri huolenaihe on Rinta-ahon ja OAJ:n mukaan mahdollinen oppilashuollon uudistus osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Jos psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusien sote-maakunnille, on koronan jälkihoito erityisen haastavaa.
– OAJ vastustaa siirtoa ja vaatii, että koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluiden järjestäminen säilyy kuntien tehtävänä ja kunnilla säilyy oikeus päättää palveluiden järjestämisestä. Siirto maakuntiin heikentäisi opiskeluhuollon ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä toimintaa sekä vaikeuttaisi käytännön työtä kouluissa, Luukkainen painottaa.
– Peruskouluikäisistä on tässä kriisissä suurin huoli. Heillä on elämän etsintävaihe menossa. Koronakriisistä selviämisessä tärkein rooli on perheellä, sillä miten lasta ja nuorta pystytään tukemaan haastavan ajan läpi, Rinta-aho päättää.
Teksti: Henna Honkalo
Kuva: Leena Koskela