OAJ vaatii päättäjiltä toimia koulussa tapahtuvan väkivallan torjumiseksi. OAJ on jo pitkään ajanut muutosta, että koulun rehtori voisi evätä toiselle väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeuden tulla kouluun. Epäämisen kesto olisi korkeintaan kolme päivää, ja oppilaalla olisi velvollisuus osallistua oppilashuollon tukitoimiin.
Rehtoreilla ei ole nykyisellään riittäviä keinoja puuttua koulussa sattuviin kiusaamis- ja väkivaltatapauksiin. OAJ vaatii, että tällä hallituskaudella saadaan vihdoin voimaan muutos, että rehtori voi evätä väkivaltaa tehneeltä oppilaalta oikeuden osallistua opetukseen.
OAJ esittää, että rehtori voisi evätä opetuksen korkeintaan kolmeksi päiväksi. Väkivaltaa tehnyt olisi nämä päivät oppilashuollon piirissä. Hänellä olisi velvollisuus osallistua oppilashuollon järjestämiin tukitoimiin, esimerkiksi selvittää tapahtunutta psykologin ja kuraattorin kanssa.
Uhrille välittyisi viesti, että asiaan todella puututaan
Samaan aikaan luokka voisi käydä asiaa rauhassa läpi ilman väkivaltaa tehnyttä. Uhrille ja hänen perheelleen välittyisi viesti, että asiaan on puututtu välittömästi. Uhrillakin olisi edes teoriassa mahdollisuus tulla kouluun, jos fyysiset vammat sitä eivät estä.
– Väkivallan uhri ja tämän perhe eivät ymmärrettävästi voi käsittää, että väkivaltaa tehneet voivat noin vain tulla seuraavana päivänä kouluun. Uhri ei siihen yleensä pysty, vaikka fyysisiä vammoja ei olisi, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen kertoo.
Oppilashuollon ja muiden viranomaisten on luonnollisesti oltava myös uhrin ja hänen perheensä tukena ja käytettävissä.
Tarvitaan toimia, ei enää työryhmiä
OAJ on jo vuosia esittänyt toimia koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Maan edellinen hallitus perusti työrauhatyöryhmän, joka teki muun muassa ehdotuksen opetuksen epäämisoikeudesta kahdeksi päiväksi. Ehdotus ei kuitenkaan johtanut mihinkään.
– Joko tämä saataisiin tällä hallituskaudella hoidettua? Uusia työryhmiä ei tarvita vaan pitää ryhtyä toimiin, joita on esitetty jo pitkään, Lahtinen toteaa.
Erottamiseen sujuvuutta, aveille lisää osaamista
Epäämisoikeuden lisäksi OAJ on esittänyt useita muita toimia kiusaamisen torjumiseksi.
OAJ:n mielestä rehtorilla pitäisi selkeissä tilanteissa olla mahdollisuus erottaa oppilas koulusta määräaikaisesti. Nytkin määräaikainen erottaminen on mahdollista mutta vaatii monijäsenisen toimielimen päätöksen ja vie aikaa.
Lisäksi OAJ esittää, että aluehallintovirastoille säädetään oma-aloitteinen puuttumisoikeus, jos herää epäily, että opetusta ei järjestetä lainsäädännön mukaisesti. Tällöin avi voisi pitkittyneissä kiusaamistapauksissa ilman kanteluitakin puuttua tilanteeseen ja selvittää, ovatko tehdyt toimet riittäviä.
– Varhaiskasvatuksessa aveilla jo on puuttumis- ja tarkastusoikeus. Ei ole yhdenvertaista, että perusopetuksessa sitä ei ole, Lahtinen sanoo.
OAJ:n mielestä aveihin tulee koota kokonaisvaltaista osaamista lasten ja nuorten oikeuksista. Tällöin avin edustaja voisi auttaa ja tukea tilanteissa, joissa koulu ja huoltajat ajautuvat ristiriitaan kiusaamisasiassa.
Rehtorit ja opettajat tekevät parhaansa, resursseja oltava
Koulukiusaaminen on herättänyt tällä viikolla vilkasta keskustelua, kun Vantaalla koulun välitunnilla tapahtunut vakava pahoinpitelytapaus tuli julkisuuteen.
OAJ pitää jokaista kiusaamis- ja väkivaltatapausta erittäin valitettavana. Jokaiselle oppilaalle pitäisi voida tarjota turvallinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukitoimet. Rangaistukset eivät ole OAJ:n mielestä ratkaisu kiusaamisen, vaan ensisijaisia ovat muut toimet.
Lahtinen korostaa myös, että pahoinpitelyt kuuluvat aina poliisin kanssa selvitettäviksi oppilaan iästä riippumatta. Pahoinpitely ja väkivalta ovat rikoksia silloinkin, kun ne tapahtuvat koulussa.
– Rehtorit ja opettajat tekevät parhaansa, mutta he tarvitsevat riittävät resurssit. On tärkeää, että ryhmäkoot ovat tarpeeksi pienet, oppilaat saavat oikeanlaista tukea, erityisopetusresurssit ovat riittäviä ja opettajat saavat täydennyskoulutusta. Myös vanhemmilla on suuri vastuu siitä, että sosiaalisia taitoja opitaan, ongelmatilanteet huomataan, niitä seurataan ja niihin puututaan. Näin tuetaan oppilashuollon ja opettajien työtä asiassa, Lahtinen muistuttaa.
Sote-uudistus tuskin parantaa tilannetta
Erittäin huolissaan Lahtinen on siitä, mikä vaikutus sote-maakuntauudistuksella on oppilashuollon toimintaan ja myös kiusaamisen ehkäisyyn.
– Soteuudistus on siirtämässä oppilashuollon maakuntien vastuulle pois kunnilta. Päätäntävalta kuraattorin ja psykologin resurssin käytöstä ei olisikaan enää opetustoimessa vaan maakunnassa. Suhtaudun hyvin epäillen siihen, että uudistus toisi nykytilanteeseen parannusta.
Teksti: Heta Lievonen
Kuva: Leena Koskela