Opettajien työuupumus on pahentunut syksyn aikana. Tämä näkyy erityisesti alueilla, joissa koronatilanne on leviämisvaiheessa. OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroosin mukaan koronatilanteen pitkittyminen, jatkuva muutokseen varautuminen sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä kuormittavat opettajia.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n työhyvinvointia mittaavan Fiilismittarissa pyydettiin OAJ:n jäseniä vastaamaan kysymykseen ”Voimavarani korona-aikana riittävät työtehtävieni tekemiseen”. Kysymykseen vastasi 9.–15.12. välisenä aikana 2 833 jäsentä. Tilanne oli selkeästi huonontunut lokakuusta, jolloin kysymys viimeksi oli Fiilismittarissa.
— Tilanne on kokonaisuudessaan huonontunut. Äärimmäisen huolestuttava tilanne on koronan leviämisvaiheessa olevilla alueilla, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa.
Hämmennystä opetusalan henkilöstössä on myös herättänyt se, että esimerkiksi alueilla, joissa tautitilanne on pahempi, lähiopetus jatkuu, kun taas paremmassa tilanteessa olevilla alueilla tai paikkakunnilla on siirrytty etäopetukseen.
— Väliaikaisen perusopetuslain muutoksen mukaan etäopetukseen siirrytään vain silloin kun se on välttämätöntä. Tulkinta tästä tuntuu kuitenkin vaihtelevan paljon. Terveysviranomaisten päätösten on oltava yhteismitallisia alueista ja paikkakunnista riippumatta, Lindroos kritisoi.
Fiilismittarissa huonoksi voimavaransa arvioivien määrä on ensimmäistä kertaa ylittänyt hyvät. Huolestuttavin tilanne on varhaiskasvatuksen opettajilla, joilla muutos huonompaan on merkittävä lokakuun lukuihin verrattuna. Myös peruskoulussa ja lukiossa negatiivisesti kokevien osuus on ensimmäistä kertaa suurempi verrattuna vastaajiin, jotka kokevat voimavaransa riittäviksi korona-aikana.
OAJ:hin on tullut paljon yhteydenottoja työtaakkansa alle uupuneilta opettajilta.
— Lukukauden loppu kuormittaa opettajia myös normaalissa tilanteessa, mutta korona on tuonut päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin lisäkuormaa. Jatkuvaan muutokseen varautuminen on koettu raskaana, avoimissa vastauksissa korostui erityisesti korona-ajan pitkittyminen. Etäopetuksessa olevat opettajat kokivat erityisesti jaksamisen olevan koetuksella. Lisäksi huoli omasta ja läheisten sekä oppilaat terveydestä kuormittaa, Lindroos painottaa.
Myös päiväkotien johtajat, rehtorit ja esimiehet ovat joutuneet koville kannatellessaan työ- ja opetusyhteisöjä rankan syksyn aikana. Lisäksi he ovat omien tehtäviensä ohella auttaneet terveysviranomaisia selvittämällä mahdollisia korona-altistuksia.
Korona ei poista työnantajan vastuuta työturvallisuudesta.
— Työnantajalla on kaikissa tilanteissa, oli koronaa tai ei, aina vastuu työntekijän työturvallisuudesta, Lindroos sanoo.
Hänen mielestään työpaikoilla on vielä paljon tekemistä työsuojelun yhteistoiminnan parantamiseksi.
— Työsuojelu ei toimi kaikissa paikoissa tarpeeksi hyvin eli työtä on vielä tehtävä. Tämä näkyy esimerkiksi yhteydenottoina, joita meille OAJ:hin tulee, Lindroos kritisoi.
OAJ vaatii, että työnantajan on toimittava nykyistä jämäkämmin työsuojelutehtävissä.
— Myös terveysviranomaisten linjauksiin pitää saada lisättyä työnantajan tulkinta siitä, kuinka se suojaa omaa henkilöstöään. Se yleensä näistä terveysviranomaisten linjoista puuttuu, Lindroos painottaa.
Jos työ kuormittaa, ota yhteys esihenkilöösi
Työkuormasta ja työn kuormittavuudesta on aina keskusteltava ensisijaisesti oman esihenkilön kanssa. Keskusteluihin voi tarpeen mukaan ottaa mukaan työsuojeluvaltuutetun. Terveyteen liittyvissä asioissa tulee olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Myös työsuojeluvaltuutetuilla on keskeiset tiedot omista paikallisista ohjeista ja toimintaohjeista.
Teksti: Milla Eronen
Kuva: Leena Koskela