Hallitus jakaa korona-ajan oppimis- ja tukivajeen paikkaamiseen lisärahaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahahaku päättyy 25. kesäkuuta. OAJ kannustaa kuntia hakemaan tukea oppimisen tuen vahvistamiseksi, mutta muistuttaa, että raha ei ole tarkoitettu niille kunnille, jotka lomauttavat opettajiaan.
Hallitus päätti kesäkuun alussa historiallisen suuresta lisätalousarviosta, jossa rahaa kohdennettiin lasten ja nuorten toimenpidepakettiin. OAJ kiitteli päätöstä jo tuoreeltaan.
Tarve lisärahoitukselle on OAJ:n mielestä suuri, sillä kevään poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vuoksi oppimisen tukea ei pystytty antamaan normaaliin tapaan.
– Syksyn suunnittelu on monessa kunnassa jo todella pitkällä. Siksi korostimme lisätalousarvioon vaikuttaessamme, että rahat tulee saada kentälle mahdollisimman nopeasti. Jokaisen kunnan on oltava nyt aktiivinen, jotta rahat todella saadaan opetusta tukemaan kaikissa Suomen kunnissa, koulutuspolitiikan asiantuntija Risto-Matti Alanko OAJ:stä sanoo.
Rahaa opetukseen ja tukeen
Toimenpidepaketissa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen tuli jakoon yhteensä 84 miljoonaa euroa, josta varhaiskasvatukseen kohdennettiin 14 miljoonaa ja perusopetukseen 70 miljoonaa. Nämä rahat ovat jo haettavissa.
OAJ:ssä ollaan tyytyväisiä lisärahoituksen hakukriteereihin. Perusopetuksessa rahaa voi hakea esimerkiksi tukiopetukseen tai osa-aikaiseen erityisopetukseen, jolla tuetaan niitä oppilaita, joiden oppimista poikkeusolot haittasivat.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kouluihin voidaan esimerkiksi palkata uusia erityisopettajia tai resurssiopettajia jakamaan ryhmiä. Rahaa voi hakea myös tukiopetustuntien systemaattisempaan antamiseen tai jakotunteihin, joilla suuria ryhmiä jaetaan pienemmiksi, Alanko kertoo.
Kouluihin voidaan esimerkiksi palkata uusia erityisopettajia tai resurssiopettajia jakamaan ryhmiä.
Myös varhaiskasvatuksessa lisärahoituksella pyritään vahvistamaan tukea. Siellä rahaa voi hakea varhaiskasvatuksen tukitoimien tehostamiseen ja digitoimintakulttuurin edistämiseen esimerkiksi henkilöstöä kehittämällä.
– Opetushenkilöstön määrän kasvattaminen lisärahan avulla on hyvin kannatettavaa. Kuntien kannattaa hakea rahoitusta esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja suomea toisena kielenä opettavien palkkaamiseen, Alanko vinkkaa.
Lisärahaa on luvassa myös toiselle asteelle; ammatillisen koulutukseen 30 miljoonaa ja lukiokoulutukseen 17 miljoonaa.
Lukiota koskeva haku alkoi 16. kesäkuuta. Ammatillisen koulutuksen lisäraoja ei ole vielä laitettu hakuun eikä tarkemmista hakukriteereistä ole vielä tietoa.
– Toivottavaa on, että rahoitusta voidaan kohdentaa epidemian johdosta kasvavan työmäärän korvaamiseen. Esimerkiksi lukioissa ylioppilaskirjoitusten uusintamäärät ovat maksujen poiston vuoksi räjähtämässä käsiin.
Tiukka viesti lomauttajakunnille
Tuen hakukriteereissä todetaan, että avustukset peritään takaisin, mikäli koulutuksen järjestäjä lomauttaa henkilöstöään avustusten kohteissa.
– Viimeistään tämän pitäisi olla selkeä viesti kunnille jättää järjettömät lomautussuunnitelmat taka-alalle. Nyt on aika sijoittaa oppimisen tukeen ja vastata tuen tarpeeseen. Vaikka kunnat ovat haastavassa taloudellisessa tilanteessa, ei ole hyväksyttävää, että koulutukseen suhtauduttaisiin kuin hölmöläisen peittoon leikkaamalla samasta paikasta, johon haetaan lisärahaa, Risto-Matti Alanko sanoo.
- Uutista päivitetty 16.6. klo 13.05: Lisätty tieto juuri avautuneesta lukioita koskevasta hausta.
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela