Korona leviää, kuinka toimin? – OAJ:n 10 kysymystä ja vastausta

OAJ:ssä seurataan koronavirustilannetta ja ohjeistetaan tarvittaessa jäseniä ja luottamusmiehiä.

– Kyseessä on erittäin poikkeuksellinen tilanne niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Tilannetta seurataan tarkasti ja ohjeita päivitetään tarvittaessa. Tilanteita tulee arvioida aina myös tapauskohtaisesti sen mukaan, keihin mahdollinen karanteenipäätös konkreettisesti kohdistuu, johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo.

OAJ:n edunvalvontapalvelut vastaa aihetta koskeviin kysymyksiin.

• Päivitys 16.3. klo 18.04: Perusopetuksessa, toisella asteella, aikuiskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa siirrytään valtioneuvoston linjauksen myötä etäopetukseen koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Lue lisää täältä.

Juttu jatkuu linkkivinkin jälkeen.

1. Onko karanteenin ajalta oikeus palkkaan?

Työntekijä saa tartuntatautilain mukaisten turvaamistoimien ajalta joko täyttä työnantajan maksamaa palkkaa/sairausajan palkkaa tai Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Kelan työntekijälle maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä eikä siihen sovelleta myöskään omavastuuaikaa.

Karanteeniin asetetuille toimitetaan virallinen päätös, joka perustuu tartuntatautilakiin. Päätöksen sisällöstä riippuu, maksetaanko poissaolon ajalta palkkaa vai täyden palkan suuruista tartuntatautipäivärahaa. Oikeus päivärahaan on myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsi on määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja ei tämän vuoksi pysty tekemään työtään.

2. Voiko työnantaja määrätä karanteenin aikana tekemään työtehtäviä?

Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa ja työntekijä on terve, on lähtökohtaisesti mahdollista sopia työtehtävien tekemisestä. Työnantajan tulee tällöin järjestää työntekijälle työvälineet. Jos taas palkkaa ei makseta vaan työntekijä saa poissaoloajalta täyden ansiokorvauksen Kelalta, työntekovelvoitetta ei ole.

3. Pitääkö työntekijän olla karanteenin aikana tavoitettavissa?

Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, tulee työntekijän olla työnantajan tavoitettavissa. Jos työnantaja ei maksa karanteenin ajalta palkkaa, ei työntekijällä ole lähtökohtaisesti työntekovelvoitetta ja tilanteessa tulee menetellä kuten muiden palkattomien vapaiden osalta.

4. Voidaanko opetus toteuttaa etäopetuksena?

Muussa kuin perusopetuksessa opintoja voidaan karanteenitapauksessa edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti ja etäopetukseen liittyvän työn korvaamisesta on olemassa myös sopimusmääräykset. Perusopetuslaki ei tunne itsenäistä opiskelua etäyhteydellä. Perusopetuksessa karanteenissa olevalle oppilaalle myönnetään luvallinen poissaolo ja voidaan tarjota mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus seurata opetusta suoratoistona, mikäli etäyhteyksiä on käytettävissä.

Tarvittaessa voidaan tehdä päätöksiä opetuksen järjestämispaikan vaihtamisesta ja perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Mahdollinen ylimääräinen työ tulee korvata lisätyöpykälän mukaisesti.

OAJ suosittaa, että opetuksen järjestäjä varautuu jo ennalta tukiopetustarpeen lisääntymiseen, jos oppilaita on paljon poissa sairastumisen tai karanteenin vuoksi.

5. Miten toimitaan, jos työnantaja varotoimena määrää viranhaltijan tai työntekijän jäämään kotiin?

Jos ”karanteenin” määrää työnantaja eikä terveysviranomainen, työnantajan tulee maksaa työpaikalta poissaolon ajalta normaali palkka. Lomapäiviä voi käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.

 Jos ”karanteenin” määrää työnantaja eikä terveysviranomainen, työnantajan tulee maksaa työpaikalta poissaolon ajalta normaali palkka. 

6. Voiko työnantaja vaatia viranhaltijoita tai työntekijöitä ilmoittamaan vapaa-ajan ulkomaanmatkoista esimiehelle?

Työnantaja ei voi velvoittaa ilmoittamaan vapaa-ajan ulkomaanmatkoista esimiehelle.

7. Voiko työnantaja edellyttää, että kaikki esimiesasemassa olevat (johtajat, rehtorit, päälliköt) ovat tavoitettavissa puhelimitse kellon ympäri?

Työnantaja ei voi edellyttää, että kaikkien esimiesasemassa olevien tulee olla tavoitettavissa 24/7. Näin laajamuotoiselle järjestelylle ei tässä tilanteessa ole perusteita. Opetus- ja kasvatusalalla ei ole tarvetta esimerkiksi yöpäivystykseen.

Kunnallisessa opetusalan sopimuksessa OVTESissä ei ole varallaolosta eikä päivystyksestä määräyksiä. Poikkeuksellisessa tilanteessa voi kuitenkin olla perusteltua sopia, miten nimetyt vastuuhenkilöt tarvittaessa tavoitetaan myös virka-ajan ulkopuolella, jos tätä toimintamallia ei ole määritelty jo aiemmin laadituissa valmiussuunnitelmissa. Voidaan sopia esimerkiksi kiertävästä päivystysjärjestelmästä ja siihen liittyvistä korvauksista.

Varhaiskasvatuksessa voidaan pandemiaan varautua esimerkiksi siten, että ensin sovitaan varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta KVTESin mukaisesti. Sen jälkeen sovitaan, mihin kellonaikoihin esimies on tavoitettavissa säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Jos jossain tilanteessa tarvittaisiin jatkuvaa päivystystä, tulee sopia kiertävästä varallaolosta, jotta varallaolo ei kuormita liikaa yksittäistä esimiestä.  Jos yhteydenottoja tulee varallaolon aikana, siitä muodostuu korvattavaa ylityötä, koska silloin esimies tekee työtä eikä enää ole varalla.

8. Ministeriöt ovat julkaisseet omia suosituksiaan, joiden tavoitteena on estää koronaviruksen laajeneminen. Koskevatko suositukset minua?

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat 12.3. suosituksen, jossa kannustetaan työntekijöitä jäämään kotiin matalalla kynnyksellä, jos he ovat palanneet koronaviruksen epidemia-alueelta tai tuntevat flunssan oireita. 

Lisäksi suositetaan, että työntekijälle sallittaisiin omalla ilmoituksella esimerkiksi etätyön tekeminen työnantajan määrittelemäksi tarpeelliseksi ajaksi. 

• Ministeriöiden ohjeistukset löytyvät täältä.

OAJ pitää ministeriön työntekijöille ja työnantajille antamia suosituksia hyvinä. Ministeriöiden suositukset eivät kuitenkaan velvoita työnantajajärjestöjä toimimaan niiden mukaan. Siksi työntekijöiden on syytä aina varmistaa omalta työnantajaltaan, kuinka toimitaan. 

Työntekijöiden on syytä aina varmistaa omalta työnantajaltaan, kuinka toimitaan. 

9. Miten toimitaan, jos ylioppilaskokelas sairastuu tai joutuu karanteeniin?

Ylioppilastutkintolautakunta on ohjeistanut varautumisesta koronavirukseen seuraavasti: Jos kokelas on sairastunut tai hänet on asetettu karanteeniin, hänen tulee ilmoittaa asiasta lukiolle nopeasti. Molemmissa tilanteissa toimitaan terveysviranomaisten ohjeiden mukaan. Valvojia ei tule altistaa ylimääräisille riskeille.

Kokelas tekee lukion kanssa hakemuksen ilmoittautumisen mitätöinnistä. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus, karanteenipäätös tai vastaava selvitys. Hakemuksen voi tehdä myös tutkintopäivien jälkeen. Lisää aiheesta: www.ylioppilastutkinto.fi/koronavirukseen-varautuminen

10. Miten OAJ:n järjestämien koulutusten ja seminaarien käy? 

OAJ ei keväällä järjestä koulutuksia eikä seminaareja koronaviruksen vuoksi. Ilmoittautuneille ja kokouksiin kutsuttaville lähetetään asiasta tarkempaa tietoa. Osa koulutuksista peruutetaan kokonaan, osa siirretään syksyyn, osa pidetään muulla tavalla, esimerkiksi Webexillä.

OAJ suosittaa samaa toimintatapaa myös jäsenyhdistyksilleen, valtakunnallisille piireilleen ja niiden yhdistyksille.

Kuva: Leena Koskela

Uutisen ensimmäinen versio on julkaistu 4.3. Ohjeita on täydennetty 10.3., 12.3., 13.3. ja 16.3., Tätä artikkelia ei enää päivitetä. Tuoreimmat koronavirusaiheiset artikkelit löydät täältä.