Tuoreen rehtoribarometrin mukaan korona lisäsi rehtoreiden stressiä ja vähensi työintoa. OAJ:lle koronakevään työhyvinvointia heikentävät vaikutukset eivät tule yllätyksenä. OAJ vaatii, että tilanteeseen puututaan välittömästi.
Suomen Rehtorit ry:n tänään julkaisema rehtoribarometri selvitti suomalaisten rehtoreiden hyvinvointia ja terveyttä. Rehtoribarometri toteutettiin kyselynä sekä kyselyn ja fysiologisten mittausten yhdistelmänä. Rehtoreiden sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista mitattiin Firstbeat-laitteen sekä Oura-sormuksen avulla. Ensimmäinen rehtoribarometri tehtiin vuosi sitten. Nyt tehdyn barometrin tuloksia voidaan verrata sen tuloksiin.
– Vuosi sitten näytti siltä, että suomalaiset rehtorit ovat todella innostuneita työstään, mutta uupuneita työn määrästä. Nyt rehtorien työinnostus on hiipunut merkittävästi, 25 prosenttia, ja samalla uupumus on lisääntynyt entisestään. Innostuksen lasku voi olla jopa huolestuttavampaa kuin uupumuksen lisääntyminen, sillä innostus on rehtorin tärkeimpiä työvälineitä, kertoo Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.
Innostuksen lasku voi olla jopa huolestuttavampaa kuin uupumuksen lisääntyminen.
Käytännön vastuu koulutuksen jatkumisesta kriisioloissa on jäänyt pitkälti rehtoreiden harteille, ja heidän roolinsa koko työ- ja kouluyhteisön hyvinvoinnin takaajana on korostunut.
– Jo ensimmäinen rehtoribarometri herätti huolen rehtoreiden jaksamisesta. Uudet tulokset ovat edellistäkin huonommat ja osoittavat, että tarvitsemme lisäpanostusta rehtoreiden kouluttamiseen sekä koulujen johtamisjärjestelmän uudistamiseen, toteaa Ikonen.
Rehtorit on jätetty yksin
Barometrin mukaan rehtoreista 34 % on innostuneita, 48 % työuupumusriskissä ja 18 % työuupuneita. Kolmasosa rehtoreista koki korkeaa työintoa ja alhaista työuupumusta koronakevään erityisjärjestelyjen aikana.
– Näyttää sille, että koulutuksen järjestäjät ovat laiminlyöneet työsuojelun ja erityisesti työaikajohtamisen velvoitteitaan jättämällä rehtorit yksin vaikeaan tilanteeseen, OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto toteaa.
Tuomiston mukaan barometrin tutkimustulosten vertailtavuus on tärkeä lisäarvo. Koronan aiheuttamien muutosten suuruus ja suunta on selkeästi nähtävissä barometrin tuloksissa. Koulutuksen järjestäjien ohjeet ovat olleet epäselviä ja puutteellisia, ja osin virka- työehtosopimusten vastaisia. Lisäksi työmääräyksiä ei ole tehty eikä resursseja määrätty.
– Vaikuttaa siltä, että sivistysjohto on hiljaa hyväksynyt sen, että rehtoreille määrätään lisätehtäviä linjajohdon ulkopuolelta muun muassa tartuntatautiviranomaisilta. Rehtoreille on suullisesti annettu ymmärtää, että lisätyöt pitää tehdä, sekä vaadittu olemaan tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella ilman, että siihen olisi osoitettu resursseja.
Tuomiston muistuttaa, että rehtorin palvelussuhteen ehtoihin ei sisälly työnantajan oikeutta määrätä rehtoria päivystämään puhelinta tai sähköpostia tai olemaan tavoitettavissa virka-ajan ulkopuolella ilman erillistä sopimista. Se, että virkasuhde on voimassa kaiken aikaa, ei tarkoita, että työvelvoite olisi voimassa rajattomasti, vaikka osa työnantajista tällaista yrittää esittää.
– Jos rehtorin virka-apu ja osaaminen on tässä pandemiassa niin korvaamatonta, kuin on väitetty, kuntien on järjestettävä siihen riittävä tuki. On otettava kantaa siihen, kuka tekee tartuntatautiviranomaisen virka-avun edellyttämät työt, sekä osoittaa niiden tekemiseen tarvittavat resurssit. Rehtorin vastuulla on lakiin perustuen vain opetuksen järjestäminen, sanoo Tuomisto.
Jos rehtorin virka-apu ja osaaminen on tässä pandemiassa niin korvaamatonta, kun on väitetty, kuntien on järjestettävä siihen riittävä tuki.
Etäopetus uuvutti rehtorit, opettajat, oppilaat ja vanhemmat
Rehtoribarometrin tiedonkeruusta ja tutkimustulosten raportoinnista vastasi Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro. Hänen mukaansa sekä lähi- että etätyössä koettua työuupumusta kuvaavat kolme tekijää: uupumusasteinen väsymys ja kyyninen asenne työhön sekä riittämättömyyden tunteet työntekijänä.
– Pandemia ja sen mukanaan tuomat stressitekijät ovat heikentäneet rehtorien työhyvinvointia selvästi. Etäopetus toteutettiin opettajien, rehtoreiden, oppilaiden ja vanhempien resurssien ylärajalla, polttaen kynttilää molemmista päistä. Tämä välittyy vahvasti tutkimustuloksista. Esimiesten jaksamisessa näkyy kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa jakautumista ääripäihin, toteaa Salmela-Aro.
Etäopetus toteutettiin opettajien, rehtoreiden, oppilaiden ja vanhempien resurssien ylärajalla, polttaen kynttilää molemmista päistä.
Korkeimmassa uupumisriskissä ovat tutkimuksen mukaan rehtorit, jotka arvioivat omat digitaitonsa heikoiksi. Suomen Rehtorien puheenjohtaja Antti Ikonen pitää nyt olennaisena sitä, että rehtoreiden koulutukseen saadaan lisäresursseja, kuten nykyisessä hallitusohjelmassa luvataan.
– Rehtoreiden koulutus on Suomessa lapsenkengissä. Toivottavasti nämä tulokset osoittavat, että siihen on syytä satsata. Myös yksin johtamisen aika on ohi, nyt tarvitaan todellista jaettua johtamista, Ikonen korostaa.
Suomen Rehtorit ry:n tilaama rehtoribarometri on osa kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta. Suomessa sen toteuttajana on Salmela-Aron lisäksi aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta. He tekevät yhteistyötä australialaisen professorin Philip Rileyn kanssa Cicero Learning -verkostossa Helsingin yliopistossa.
Teksti Henna Honkalo