OAJ julkaisi tänään laajat tiede- ja innovaatiopoliittiset linjauksensa, joiden avulla Suomi voidaan nostaa tieteen, tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen kärkimaaksi.
Järjestön tiede- ja innovaatiopoliittisten linjausten pääviestit koskevat korkeakoulujen rahoitusta, korkeakouluja työyhteisöinä sekä koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja työelämän välisen yhteyden kehittämistä.
Viimeiset 10 vuotta ovat kurittaneet korkeakouluja kunnolla. Suomalaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liikeni vuonna 2009 bruttokansantuotteesta 3,75 %. Viime vuoden luku, vielä toistaiseksi arvio, on 2,70 %. Pudotus on valtava ja vahingollinen muun muassa maamme kilpailukyvylle.
Samalla yliopisto- ja amk-uudistukset ovat vaikuttaneet kielteisesti henkilöstön työhyvinvointiin ja yliopistoissa myös henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksiin. Korkeakouluissa on käyty lukuisia yt-menettelyjä, jotka ovat johtaneet irtisanomisiin, lomautuksiin ja osa-aikaistamisiin. Kasvava työkuorma, lisääntyvä hanke- ja tutkimusrahoituksen hakuihin kuluva aika ja sirpaleinen työnkuva uuvuttavat vähenevän opetus- ja tutkimushenkilöstön.
Korkeakoulut erilaisia ja toisiaan täydentäviä
Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n aloitteesta tehdyt OAJ:n tiede- ja innovaatiopoliittiset linjaukset korostavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisia ja toisiaan täydentäviä tehtäviä. Molemmat kaipaavat kipeästi lisää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta.
– Tiede etsii ja löytää ratkaisuja tulevaisuuden isoihin haasteisiin ja ongelmiin. Tutkimuksen tulokset eivät useinkaan näy välittömästi, mutta pitkäjänteisen tutkimustyön hyödyt ovat merkittäviä. Esimerkiksi sopivat vaikkapa syöpähoidot, jotka ovat ajan kuluessa kehittyneet hyvin yksilöityihin hoitomahdollisuuksiin. Tutkimusrahoituksen kenttä on kuitenkin kaikilla aloilla liian pirstaleinen ja ohjaa tutkijoiden työtä rahoituksen hakemiseen, mikä on pois varsinaisesta tutkimustyöstä, yliopistoasiamies Hanna Tanskanen sanoo.
– Kahdesta koulukoulusektoristamme amkien on vielä yliopistojakin vaikeampi saada tutkimusrahoitusta. Ammattikorkeakouluissa tki-toiminnan erityispiirteenä on opiskelijoiden osallistuminen toimintaan osana opintoja, työharjoitteluja ja opinnäytetöiden tekemistä. Amkeissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta limittyy aina yhteen opetuksen kanssa, jolloin esimerkiksi palvelu- ja tuotekehityksen tulokset siirtyvät heti yritysten, alueiden ja opetuksen hyödynnettäviksi, kertoo erityisasiantuntija Hannele Louhelainen.
Osaamiskeskittymillä lisäarvoa
Suomeen on muodostumassa yhä useampia osaamiskeskittymiä, joissa ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja työelämän erilainen osaaminen yhdistyy vaikuttavaksi työelämää, alueita ja yhteiskuntaa uudistavaksi kokonaisuudeksi. Ne hyödyntävät toiminnassaan myös kansainvälisiä innovaatioympäristöjä ja -verkostoja.
OAJ:n mielestä osaamiskeskittymiin ja niiden TKI-toimintaan pitää panostaa ja niiden potentiaali pitää tunnistaa nykyistä paremmin. Keskittymät voivat toimia moottoreina, jotka kasvattavat alueidensa osaamista sekä kehittävät palveluja ja elinkeinoelämää.
10 poimintaa OAJ:n kehittämisratkaisuista:
Laaja-alainen osaaminen on rikkaus, siksi
- Koulutus, tiede, tutkimus- ja innovaatiotoiminta on nostettava vaalikaudella etusijalle.
- Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä pitää kehittää ja vahvistaa niiden erilaisia profiileja ja erityispiirteitä.
- Valtakunnallisessa politiikassa otetaan huomioon myös alueelliset ja paikalliset vahvuudet. Näin vähennetään toimijoiden keskinäistä kilpailua resursseista.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta on lisättävä ja siksi
- Yliopistoindeksin ja ammattikorkeakouluindeksin on oltava voimassa.
- Yliopistojen perusrahoitukseen on tehtävä tasokorotus, jotta voidaan turvata tutkimukseen perustuvan opetuksen ja tutkimuksen korkea laatu.
- Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen taso on palautettava leikkauksia
edeltäneelle, vuonna 2011 olleelle tasolle ja siihen on tehtävä tasokorotus. - Pirstaleisen hankerahoituksen sijaan tarvitaan pitkäkestoista kehittämis-
rahoitusta, joka pohjautuu valtakunnallisiin kehittämistarpeisiin ja korkea-
koulujen omiin strategioihin. - Perusrahoituksen rinnalle tarvitaan ulkopuolista tutkimus- ja kehittämis-
toiminnan rahoitusta. Tutkimuksen rahoitusta on vahvistettava ja ulkopuolista
rahoitusta lisättävä.
Korkeakouluyhteisön asemaa korkeakoulujen päätöksenteossa ja
hallituksissa on vahvistettava lakimuutoksilla.
- Korkeakouluissa pitää olla toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet
perusteettomien määräaikaisuuksien sijaan. - Opetustehtävissä olevien mahdollisuuksia tutkimus- ja kehittämistyön
tekemiseen on vahvistettava: Yliopistoissa opetuspainotteisessa tehtävässä
toimivilla on oltava oikeus ja mahdollisuus tehdä myös tutkimusta työajalla.
Ammattikorkeakouluissa on lisättävä henkilöstön työelämäyhteyksiä.
Avaa OAJ:n tiede- ja innovaatiopoliittiset linjaukset (pdf)
Lue uutinen Lisää tehtäviä, vähemmän rahaa – miten korkeakoulut selviävät