Vantaalla ilmenneisiin perusopetuksen vuosityöaikakokeilun pulmiin on löydetty yhteistyössä ratkaisuja. Opettajien palautteen perusteella kokeilussa on ilmennyt vaikeuksia muun muassa työajan kohdentamisessa ja seuraamisessa.
Kaksi vantaalaista alakoulua aloitti viime syksynä perusopetuksen vuosityöaikakokeilun, jossa on tällä hetkellä kaikkiaan vajaat parisataa opettajaa. Vantaalla ongelmia on ilmennyt erityisesti sitomattoman työajan määrittelyssä sekä yleisesti työajan kohdentamisessa ja seuraamisessa. Palkkaepäselvyyksiäkin on ollut.
Nyt epäkohtia on saatu ratkaistua, kertoo pääluottamusmies Sami Markkanen Vantaalta. OAJ:n kaikille kokeilussa mukana oleville lähettämässä kyselyssäkin esille tulleita pulmia on selvitetty pääosin paikallisesti, ja kevään aikana vantaalaisia opettajia on haastateltu kokeilun sujumisesta.
– On tärkeää, että kokeilukouluissa työskentelevien opettajien ääni tulee esille. He ovat kokeilun kannalta parhaita asiantuntijoita, Markkanen summaa haastatteluiden tarkoitusta.
Sitomatonta työaikaa nostettiin
Vuosityöaikakokeilussa opettajien vuosittainen työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Vantaalla osa opettajista on kertonut, että sitomatonta työaikaa on liian vähän. Työaikaa tarvittaisiin enemmän esimerkiksi oman opetuksen suunnitteluun.
Sitomaton työaika on työtä, jonka opettaja saa tehdä valitsemassaan paikassa, valitsemanaan aikana ja hänelle itselleen sopivimmalla tavalla. Kaikesta työajasta sitomatonta on oltava vähintään 25–40 prosenttia työajasta.
– Meillä on nyt hieman nostettu sitomattoman työn määrää opettajien palautteen perusteella. Sopimuksen mukaan sitomattoman työajan pitää perustua todelliseen tarpeeseen, Markkanen muistuttaa.
- Lue lisää vuosityöaikakokeilun työajasta täältä
Opettajien tarpeet huomioidaan työaikasuunnitelmissa
Markkanen pitää tärkeänä, että sitomattoman työajan määrittelyssä otetaan nykyistä paremmin huomioon sopimuksessa mainitut seikat, kuten opetettavien oppiaineiden ja vuosiluokkien määrä, opetusryhmien koko, eriyttämistarve sekä opetus- ja kasvatustehtävän luonne.
– Vantaalla sitomattomassa työajassa on ollut vaihtelua eri opettajien kesken, mutta korjattavaa vielä löytyy. Ensimmäisenä vuonna on menty liian lähellä minimiä.
Vantaalla tehdään paraikaa ensi lukuvuoden työaikasuunnitelmia, joissa aiotaan ottaa tarkasti huomioon opettajien tarpeet sitomattoman työajan määrittelyssä.
– Ensimmäisenä vuonna haasteita on ollut puolin ja toisin. En voi luvata paratiisia ensi vuodelle, mutta ensimmäisestä vuodesta on onneksi opittu.
Selvyyttä palkkauksen epäselvyyksiin
Vantaalla on esiintynyt erilaisia tulkintoja palkkauksen osalta. Osa opettajista on kertonut tekevänsä korvauksetta sellaisia tehtäviä, joista on aiemmin maksettu erilliskorvaus. Näitä epäselvyyksiä on korjattu muun muassa kirjaamiskäytäntöjä selventämällä.
– On syntynyt virheellisiä käsityksiä siitä, että esimerkiksi tukiopetustuntia kohti ei merkittäisi muuta kuin tunti sidottua työaikaa. Nämä kirjaamiskäytännöt vaikuttavat hyvin paljon palkkauksen periaatteisiin.
Markkanen muistuttaa, että jokaista tukiopetustuntia kohden täytyy kirjata myös sitomatonta työaikaa. Lisäksi Vantaalla on tarkistettu opettajien työaikasuunnitelmia ja tehty tarvittaessa tarkistuslaskelmia palkkoihin.
– Palkkauksen lopullinen arviointi voidaan käydä läpi vasta lukuvuoden lopussa. Kiistämätön tosiasia on kuitenkin se, että kokeilukoulujen palkkapotti on kasvanut.
Epäselvyyksiä työtehtävien sijoittamisesta
Epäselvyyttä on ollut myös työajan sijoittamisesta. Välillä on tullut ilmi tapauksia, joissa sidottua työtä on tehty sitomattomalle työlle varatulla ajalla. Vantaalla käydäänkin nyt paikallisia keskusteluja esimerkiksi tiimipalavereiden sijoittamisesta.
– Tiimipalavereiden on ilman muuta oltava sidottua työaikaa, sillä opettajat eivät voi päättää palavereiden paikkaa ja aikaa. Onneksi pystymme keskustelemaan työnantajan kanssa kokeilun haasteista ja kehittämiskohteista.
Työajanseurantatyökaluun muutoksia
Oman hankaluutensa on tuonut työajanseuranta, jonka osa opettajista mieltää raskaaksi. Vantaalla huomio on keskittynyt ennen kaikkea Kirstu-seurantatyökalun kehittämiseen.
– Kokeilun alussa oli välttämätöntä, että opettajat merkitsivät työtehtävänsä 15 minuutin tarkkuudella. Näin pieneltäkään tuntuva tehtävä ei jäänyt pois työajanseurannasta.
Pian Vantaalla siirrytään suurempien kokonaisuuksien seurantaan.
– Tämä tuo varmasti toivottua joustavuutta ja sitä kautta vähentää seurantavälineen aiheuttamaa stressiä opettajilla, Markkanen toivoo.
Yhdenvertaisuudelle kiitosta
Vantaalla opettajia on haastateltu kevään aikana erityisesti kokeilun kipukohtien selvittämiseksi, mutta keskusteluissa vuosityöaikakokeilu on saanut myös kiitosta.
– Opettajat ovat maininneet, että kokeilu on kohtuullistanut vastuualueiden määrää ja tuonut työtehtäviin kaivattua yhdenvertaisuutta.
Kiitosta saa myös se, että nyt jokaiselle työtehtävälle on määritelty selkeä työaikaresurssi.
– Joihinkin tehtäviin ei ole aiemmin ollut lainkaan työaikaresurssia, mutta nyt on, Markkanen kertoo.
Mietityttääkö vuosityöaikakokeilu? Osallistu Facebook-liveen!
OAJ järjestää tänä keväänä sarjan Facebook-livelähetyksiä, joissa vastataan jäsenten kysymyksiin. Tämänpäiväisen liven aiheena on perusopetuksen vuosityöaikakokeilu. Tykkää OAJ:stä Facebookissa ja tule mukaan keskustelemaan tänään 2.5. klo 17.30–18.30, jos työaikakokeilu askarruttaa. OAJ-livessä keskustellaan kokeilun tarkoituksesta ja käydään läpi yleisön ennakkoon ja tilaisuuden aikana lähettämiä kysymyksiä.
Klikkaa itsesi siis mukaan Facebook-tapahtumaan ja tule kuulolle! Kaikki keskustelut löytyvät myös jälkikäteen tallenteina tapahtumasivulta.
Teksti: Sara Juntunen