Yhä useampi lukiolainen voisi suorittaa korkeakoulun orientoivia opintoja jo lukioaikana, todetaan lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä selvittäneen työryhmän raportissa. OAJ:n Tuomo laakso pitää raporttia hyvänä, mutta muistuttaa, että yhteistyön lisäämiseen täytyy resursoida työaikaa ja rahaa.
Suurinta osaa lukiolaisista palvelevat parhaiten lyhyet korkeakouluvierailut ja muu kiinnostusta herättelevä yhteistyö. Osa opiskelijoista voisi kuitenkin suorittaa lukioaikana korkeakoulun orientoivia opintoja, ja jotkut jopa laajempia korkeakoulujen opintokokonaisuuksia, keskiviikkona julkaistussa raportissa todetaan.
Raportin laati lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön kehittämistä selvittänyt työryhmä. Sen tehtävänä oli selvittää ja kuvata lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön nykytilaa, määritellä yhteistyön tavoitteet sekä tehdä ehdotuksia valtakunnallisisiksi toimintamalleiksi.
Työryhmän arvion mukaan tulevaisuudessa noin puolet lukiolaisista voisi suorittaa korkeakouluun orientoivia opintoja kahden opintopisteen verran lukio-opintojen aikana.
Hyvää pohjaa uudistuvalle opetussuunnitelmalle
OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso pitää korkeakouluyhteistyötä tärkeänä ulottuvuutena lukion uudistamistyössä. Raportissa luodaan hyvää pohjaa muun muassa valmisteilla olevaan lukion opetussuunnitelmaan, jossa myös korkeakouluyhteistyön toteutus kuvataan entistä tarkemmin.
– Uuden lukiolain myötä korkeakouluyhteistyö on lukioille velvoittavaa, ja suurella osalla lukioista onkin jo valmiiksi hyviä yhteistyökäytänteitä. Niiden ja myös uusien yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen oli tässä vaiheessa hyvä tehdä, jotta kokemukset voidaan huomioida valmisteilla olevassa opetussuunnitelmassa, Laakso sanoo.
Uusi yhteistyö on uutta työtä, joka tulee resursoida
Laakso kuitenkin muistuttaa, että yhteistyön lisääminen tarkoittaa luonnollisesti työn ja lukion kustannuksien lisääntymistä. Yhteistyön suunnittelu ja käynnistäminen pitäisi resursoida erikseen, mutta lisärahaa ei ole juurikaan luvattu.
– Lukiot tulevat toteuttamaan yhteistyötä omalla rahoituksellaan, johon opettajien, opinto-ohjaajien ja rehtoreiden osalta ei ole tulossa lisärahoitusta. On päivänselvää, että jonkun tätä yhteistyötä täytyy koulutasolla suunnitella ja koordinoida, ja se työ pitää korvata sitä tekeville opettajille, sanoo Laakso.
Hänen mukaansa korkeakouluyhteistyön lisääminen on jälleen uusi peruste lukiokoulutuksen rahoitusvajeen korjaamiselle.
Katse myös ammattikorkeakouluihin
Laakson mukaan myös ammattikorkeakoulut olisi mahdollista huomioida yhteistyössä nykyistä paremmin.
– OAJ:n keväällä 2018 toteuttaman lukiokyselyn mukaan yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on toistaiseksi melko vähäistä. Varsinkin yliopistokaupungeissa yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa olisi mahdollista lisätä merkittävästikin.
Työryhmän mukaan lukioiden korkeakouluyhteistyön tulisi olla laaja-alaista, eli lukiolaisille tulisi esitellä muitakin aloja kuin niitä, jotka tulevat opiskelijoille ensimmäisenä mieleen. Tällöin yhteistyö voisi myös tasoittaa korkeakoulujen eri alojen hakupainetta.
Raportissa korostetaan yhteistyön hyötyjä myös lukion opettajille. Se voi vahvistaa eri aineiden opetuksessa hyödyllistä, ajankohtaista substanssiosaamista sekä ammatillista verkostoitumista. Myös korkeakoulupedagogiikan, opetus- ja tutkimusmenetelmien ja vaadittavien opiskeluvalmiuksien tuntemus vahvistuu, raportissa todetaan.
Tekijänoikeudet korostuvat
Myös verkko-opetus korostuu yhteistyöaikeissa. Raportissa Suomen järjestelmän erityispiirteeksi tunnistetaan se, että puolet maan lukioista on maaseudun tai haja-asutusalueiden pieniä lukioita. Koulutuksen alueellisen tasa-arvon kannalta olisi tärkeää, että iso osa korkeakouluihin tutustumisesta tapahtuisi verkossa.
Työryhmä esittääkin valtakunnallista yhteistyömallia, jossa korkeakoulujen tarjontaa ja muun muassa lyhyitä verkkokursseja avataan julkisesti lukioiden hyödynnettäväksi.
– On tärkeää, että yhteistyön suunnittelussa huomioidaan valtakunnallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet tutustua korkeakoulujen tarjontaan. On myös hyvä, että raportissa huomioidaan ja tunnistetaan opettajien tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset, koska tällaisissa valtakunnallisesti saatavilla olevissa opinnoissa opettajien oikeudet tekemiinsä materiaaleihin tulevat vain korostumaan, sanoo Laakso.
Teksti: Matias Manner
Kuva: Leena Koskela