Ammatilliset oppilaitokset ovat voineet siirtyä vuosityöaikaan viime vuoden elokuusta lähtien. Työnantajat ovat resursoineet opettajien työaikaa varovasti, kertoo OAJ:n tekemä kysely. Uudenlaisen työaikamallin käyttöönotossa on ollut haasteita, sillä uuteen järjestelmään on osin siirrytty kiireellä.
Ammatillisen toisen asteen oppilaitoksissa työaikaa resursoidaan varovaisesti, kertoo OAJ:n tekemä kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää ammatillisten opettajien ensiaskelmia uudesta vuosityöaikamallista. Alkuvuonna tehtyyn kyselyyn vastasi 1 219 ammatillista opettajaa, joista suurin osa – 71 prosenttia – siirtyi uuteen työaikamalliin vuoden alussa.
Vuosityöajassa kokoaikainen opettaja työskentelee vähintään 1 500 tuntia vuodessa, mutta lisätyö on mahdollista. Kyselyvastausten perusteella työnantajat pelaavat varman päälle ja resursoivat työaikaa suunnitteluvuoden alussa maltillisesti. Kyselyyn vastanneista opettajista 70 prosenttia kertoo, että heille on taattu vain minimitunnit.
– Syynä on riski siitä, että työnantaja joutuisi maksamaan tekemättömästä työstä. Jos työnantaja vahvistaisi etukäteen esimerkiksi 1 600 tuntia, tällöin palkka maksettaisiin sen mukaan koko suunnitteluvuodelta, vaikka työtä peruuntuisikin, OAJ:n johtava työmarkkina-asiantuntija Markku Perttunen raottaa syitä varovaisen työaikasuunnittelun taustalta.
Lisätyötä ostetaan pitkin vuotta
Kysely tehtiin helmikuussa, jolloin suuri osa vastaajista oli ehtinyt olla alle kaksi kuukautta uudenlaisessa työaikamallissa.
– Opettajien kokemuksia seurataan pidemmällä aikajänteellä, sillä vuositason arviointia esimerkiksi työajan ja palkan suhteen on vaikea tehdä heti alkuvaiheessa, OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen kertoo.
Alkutilannetta täydentääkseen OAJ kartoitti työajan resursointia myöhemmin keväällä pääluottamusmiehiltä. Pääluottamusmieskierroksen perusteella opettajilta on ostettu lisätyötä myöhemmin suunnitteluvuoden aikana.
– Alkutilanne voi siis poiketa suuresti toteutumasta. Pääluottamusmiehiltä tulleen palautteen perusteella lisätyö on nyt jaettu aiempaa tasaisemmin eri opettajille, Perttunen sanoo.
Palkat pääosin nousseet
Vuosityöaikaan siirtymisen yhteydessä kysymyksiä on tullut palkasta. Opettajan palkkataso riippuu opetusvelvollisuusjärjestelmässä opettajalle annetuista ylitunneista, vuosityöajassa palkkataso riippuu lisätyöstä.
– Nämä molemmat ovat työnantajan päätettävissä. Jos lisätyötä tai ylitunteja on aiempaa vähemmän, tällöin myös palkka on aiempaa pienempi. Samaan aikaan vuosityöaikaan siirtymisen kanssa ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskenut radikaalisti, mikä näkyy väistämättä ylituntien tai lisätyön määrässä ja sitä kautta ansiotasossa. Käytännössä ylitunnit ovat vähentyneet ja tästä on seurannut pienempi palkkataso, Perttunen kertoo.
Vuosityöaikaan siirtymisen vaikutusta palkkaan OAJ on selvittänyt vertaamalla samassa työpaikassa työskennelleiden henkilöiden jäsenmaksukertymiä eri vuosina.
– Vuosityöaikaan siirtyneet opettajat maksavat suurempaa jäsenmaksua kuin he, jotka eivät ole siirtyneet, Väisänen sanoo.
Jäsenmaksun suuruutta tarkastelemalla selviää kokonaispalkan muutos: kokonaispalkka on vuosityöaikaan siirtyneillä opettajilla kehittynyt paremmin kuin aiemmassa järjestelmässä työskentelevillä. Jäsenmaksut maksetaan prosentuaalisesti palkasta, joten jäsenmaksun suuruus voi olla eri kuukausina erilainen.
– Esimerkiksi lomarahat maksetaan yleensä kesäkuussa, mikä näkyy piikkinä jäsenmaksuissa. Siksi vertailu tulee tehdä eri vuosien samoina kuukausina, Väisänen jatkaa.
Työajan käsite hukassa, paikalliset käytännöt epäselviä
Vuosityöaikaan siirtyminen tapahtuu pääsääntöisesti kahden vuoden siirtymäajalla. Osa oppilaitoksista on hypännyt uuteen työaikamalliin kovalla kiireellä, minkä vuoksi uuden järjestelmän käyttöönotossa on ollut hankaluuksia.
– Vuosityöajassa työaikaa tarkastellaan toisin kuin on totuttu ja työajan käsite on ollut aluksi hukassa. Näin sopimusta saatetaan tulkita tahattomasti virheellisesti: esimerkiksi joillekin opettajille on laitettu sitomattomalle työajalle oppilaitoksessa tehtäviä työtehtäviä, mikä ei tietenkään ole oikein, Perttunen korostaa.
Myös vanhasta poisoppiminen voi olla vaikeaa.
– Osa opettajista tekee enemmän kuin on resursoitu, vaikka enempää ei tarvitse tehdä. Kaikki työ tulee tehdä sille annetulla työajalla.
Kyselyyn vastanneet ammatilliset opettajat kertovat, että osa paikallisista käytänteistä – kuten työajan kirjaamismallit – ovat olleet vaikeaselkoisia. Lisäksi kyselyn mukaan oppilaitosten johto ei tunne riittävästi sopimusta.
– Siksi on tärkeää, että vuosityöaikaan siirrytään vasta sitten, kun talon johto ja henkilökunta ovat saaneet riittävästi tukea siirtymiseen. Pidämme oppilaitoksissa vielä syksyn mittaan infopäiviä, joissa käydään läpi paikallisia käytänteitä, Perttunen jatkaa.
Tukea siirtymävaiheeseen tarvitaan edelleen
Infopäivät tulevat tarpeeseen, sillä kyselyvastausten perusteella sekä työnantajat että luottamusmiehet tarvitsevat vielä koulutusta uudesta työaikamallista. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista arvioi, ettei uudesta sopimuksesta ole tarpeeksi tietoa paikallisella tasolla.
– Uuteen työaikamalliin siirtyminen herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä, joten tukea siirtymävaiheeseen tarvitaan edelleen. Tässä meillä on järjestönä työnsarkaa eli paikallisten koulutusten järjestämistä, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo.
Jäsenten tiedontarpeet huomioidaan paikallisten koulutusten lisäksi myös järjestön viestintäkanavissa. Lindroos mainitsee, että OAJ:n verkkosivujen Työelämäoppaaseen kootaan yhä laajempaa kysymys–vastauspankkia useimmin kysytyistä kysymyksistä.
– Lisäksi vahvistamme työresurssiamme, jotta jäsenpalvelu sujuu mahdollisimman hyvin. Olemme tiiviisti yhteydessä luottamusmiehiin, jotta mahdolliset epäselvyydet oikenevat ja jotta luottamusmiehillä on valmiudet auttaa jäseniä omassa oppilaitoksessa.
Siirtyminen uuteen työaikamalliin tapahtuu OVTESin ja AVAINOTESin sopimuksissa kahden vuoden siirtymäajalla, jolloin viimeisetkin oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan 1. elokuuta 2020 mennessä. Sivistan sopimusta noudattavat oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan aikaisintaan elokuusta 2019, ja siirtymäaikaa on vuoden 2023 syksyyn saakka. Lisätietoa uudesta työaikamallista löydät täältä.
Teksti: Sara Juntunen
Kuva: Leena Koskela