Keskustelu ensi vaalikauden koulutuspoliittista linjauksista rymähti kunnolla käyntiin lauantaina Educa-messuilla järjestetyssä Suuressa koulutuskeskustelussa. Opettajayleisön edessä väitteli koulutusmyönteinen joukko. Näkemyserojakin puolueiden välillä alkoi piirtyä esiin.
Kuka leikkasi, koska, kuinka paljon ja miksi? Kas siinä pulma, jota eduskuntapuolueet selittävät kukin tavallaan. Kysymys tehdyistä leikkauksista oli käytävä vielä kerran, kun kaikkien eduskuntapuolueiden kärkihahmot kohtasivat Educassa opettajayleisön edessä.
Mutta mikä tärkeintä: Kun panelisteilta kysyttiin, tuleeko koulutuksen rahoitusta kasvattaa jatkossa, kaikki paitsi kokoomuksen Petteri Orpo nostivat vihreän lapun. Orpo ei nostanut punaistakaan lappua, ja antoi ymmärtää, että tulevalla hallituskaudella edessä voisi olla käänne.
Miten kukaan tämän uskoo, kysyi paneelin juontanut toimittaja Jussi Kärki.
– Nyt, kun olemme saaneet talouden tasapainoon, lähtökohta on aivan erilainen, Orpo totesi ja viittasi hallituksen jo totutusti korostamiin talouden ja työllisyyden näkymiin.
Sinisten Sampo Terho säesti hallituskumppania.
– Kaikki tässä paikalla olevat ymmärtävät koulutuksen merkityksen. Kukaan ei siitä leikkaa, ellei ole pakko, mutta jos on, niin kaikki sen myös tekevät, Terho sanoi, ja käänsi puheen nykyistä edeltävän hallituksen leikkauksiin.
Ystävänsä 60-vuotispäivillä ollutta pääministeriä Juha Sipilää tuurasi keskustan edustajana Tuomo Puumala.
– Emme pääse pitkälle kiistelemällä siitä, kuka leikkasi historiassa eniten. Kuulen opettajilta, kuinka työrauha ja työssä jaksaminen on koetuksella. Tulevat toimenpiteet tulee perustaa näihin viesteihin nyt, kun talous on saatu parempaan kuntoon, Puumala sanoi.
Oppositio: leikkaukset olivat jo piripinnassa
Edellisessä hallituksessa opetusministerinä toiminut Jukka Gustafsson edusti keskustelussa demareita. Hän ja Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen eivät nielleet hallituksen leikkausselityksiä. Heidän mukaansa edellisen kerran hallituksen vaihtuessa eduskunnalla oli tieto, että koulutuksen rahoitus on vedetty alarajalle.
– Olen moneen kertaan korostanut eduskunnassa, että leikkaukset oli jo viety piripintaan. Mitään tämän kokoluokan leikkauksia ei olisi pitänyt tehdä.
– Koulutuslupaus liittyi siihen, että yleisesti nähtiin, että leikattu oli jo liikaa, Sarkkinen totesi.
Hän muistutti, että koulutus on merkittävässä roolissa esimerkiksi työttömyyden ja epätasa-arvon kaltaisten ongelmien ratkaisemisessa.
Myös OAJ korostaa Koulutus ratkaisee -kampanjassaan, että koulutus, varhaiskasvatus ja tutkimus ovat avaimia suurten yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun.
Koulutus nousee vaalien kärkiteemoiksi
Ja kyllä, jos panelisteihin on luottaminen, edessä on tavalla tai toisella koulutusvaalit. Ne muutamat, jotka eivät suoraan nostaneet vihreää lappua tälle esitykselle, selittivät kantaansa sillä, etteivät eduskuntavaalit ole yhden asian vaalit.
– Tulevaisuudesta on mahdotonta puhua ilman koulutusta. Esimerkiksi ilmastokysymyksetkin ratkeavat koulutuksen kautta, kuvasi vihreiden Pekka Haavisto.
– Tärkeitä kysymyksiä on paljon, joista koulutus on epäilemättä yksi, sanoi perussuomalaisten Jussi Halla-ahokin.
Halla-ahon mukaan keskustelu rahoituksen tasosta ja leikkauksita ajautuu helposti saivarteluksi. Yhtä oleellista on, mitä rahalla tehdään, hän sanoi.
Haavisto sai vastata siihen, mistä vihreät vetäisevät koulutuksen lisämiljardin, jota nämä ovat esittäneet tavoitteekseen. Haaviston mukaan kyse on arvovalinnoista, ja nosti esiin ympäristölle haitalliset yritystuet.
Teksti: Matias Manner
Kuva: Leena Koskela
Juttua korjattu 28.1. klo 11:55. Muutettu kohtaa, jossa alun perin virheellisesti väitettiin, että kaikki keskustelijat nostivat vihreän lapun koulutuksen rahoituksen kasvattamisesta kysyttäessä. Petteri Orpo ei nostanut mitään lappua.
