Educan avajaispaneelissa kysyttiin, haluatko olla tulevaisuuden osaaja vai menneisyyden vanki.
Futuristi Perttu Pölönen haluaisi kieltää kysymästä lapselta, mikä tästä tulee isona.
– Kuinka lapsi voisi vastata, koska hänen tulevaa ammattiaan ei ehkä ole vielä olemassa? Tällä hetkellä maailmassa on 14 miljoonaa applikaatioiden kehittelijää, mutta ei semmoista ammattia ollut olemassa, kun minä olin lapsi. Paremmin nuorta ohjaa eteenpäin kysymys siitä, millaista arkea hän haluaisi elää, Pölönen visioi.
Pölönen osallistui Educan avajaisten paneeliin, jossa SAKKI ry:n varapuheenjohtaja Jutta Vihonen ja Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen esittivät kysymyksiä koulutuksen tulevaisuudesta opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle, Opetushallituksen pääjohtajalle Olli-Pekka Heinoselle sekä OAJ:n puheenjohtajalle Olli Luukkaiselle.
Juontajana toimi Suomen opettajiksi opiskelevien liiton SOOL:n puheenjohtaja Aleksi Vehmassalo.
Spesialisteja ei kannata kouluttaa
Roosa Pajunen kysyi, mitkä taidot kantavat opiskelijat tulevaisuuteen.
Jatkuvan muutoksen keskellä ministerin mielestä on viisasta kysyä, mikä ei muutu.
– Tarvitaan vahvaa yleissivistystä, jonka perustalle rakentaa. Muutoksen myllerryksessä korostuvat entisestään vahvat perustaidot kuten monipuolinen lukutaito, laskutaito ja historian tuntemus.
Pääjohtaja Heinonen lisäsi ministerin listaan vielä ainakin fyysisen ja henkisen toimintakyvyn, luovuuden sekä yhteistyökyvyt.
– Myös uteliaisuus tulee tärkeäksi, koska se johdattaa jokaisen uralleen. Käsitteellinen lähestymistapa ja konkreettinen tekeminen tulevat vaihtelemaan entistä useammin, Heinonen ennusti.
Olli Luukkainen ennusti kädentaitojen arvostuksen paluuta ja tahtoi pitää myös taito- ja taideaineiden puolia.
–Pikemmin kuin suurta spesialistien määrää tarvitaan monipuolisia osaajia, jotka pystyvät adaptoitumaan muutoksiin, Perttu Pölönen mietti.
Futuristi Perttu Pölösen puheenvuorot saivat yleisöltä eniten aplodeja.
Tutkintojakin tarvitaan
Olli Luukkaisen mielestä oman osaamisen ja myös yhteisöjen jatkuva kehittäminen on paras tie tulevaisuuteen.
– On iso kysymys, kuinka paljon se tapahtuu tutkintojen kautta. Itse ajattelen, että tutkinto tarvitaan pohjalle, ettei osaaminen jää pirstaleiseksi, Luukkainen mietti, ja Heinonen komppasi.
– Ensimmäinen tutkinto on tärkein, ja sen perustalle voidaan rakentaa uutta. Tutkintojen rinnalle tarvitaan muita keinoja hankkia osaamista ja tapoja tehdä osaaminen näkyväksi, Heinonen pohti.
– Entä miten uusia taitoja mitataan? On vaikea sanoa, että tänä vuonna olet 20 prosenttia empaattisempi tai 15 prosenttia luovempi kuin ennen, Pölönen arvioi.
Grahn-Laasonen vakuutti, että tutkinnot eivät ole poistumassa.
–Toivoisin kuitenkin, että jatkuvan oppimisen hengessä aikuiset voisivat kehittää osaamistaan moduuleittain pikkuhiljaa.
Puhu tulevaisuudesta rohkaisevasti
Oppilaitoksissa on huomattu, että jaksamisen ja mielenterveyden kanssa on paljon ongelmia.
Pölösen mielestä huonovointisuus kumpuaa siitä, että uudet ilmiöt ovat alkaneet näyttää kääntöpuoliaan.
– Sosiaalisen median piti tehdä meistä sosiaalisempia, mutta se teki meistä yksinäisempiä. Sananvapautta on enemmän kuin koskaan, mutta keskustelu polarisoituu, Pölönen mietti ja listasi koulun tärkeimmiksi tehtäviksi intohimon löytämisen ja itsetunnon nostamisen.
Heinosen mielestä oppiminen ja hyvinvointi ovat saman asian kaksi puolta.
–Jos hyvinvointia ei ole, oppimiselle ei ole edellytyksiä. Opettajien työhyvinvointi kohentuisi, jos sosiaali- ja terveyspuolen osaajat saataisiin tukemaan opettajia heidän työssään, Heinonen luonnosteli.
Grahn-Laasosen mielestä lapset ja nuoret ovat herkkiä aistimaan aikuisten tuntoja.
–Jos tulevaisuus on kurjaa ja pelottavaa aikuisten puheissa, ei ole ihme, että lapsetkin kokevat suurta epävarmuutta.
Luukkainen kertoi OAJ:n kiinnittävän paljon huomiota opettajien työhyvinvointiin ja paljasti, että lukuvuosi 2019–2020 on OAJ:ssä työhyvinvoinnin vuosi.
Paneelin lomassa päättäjät ja yleisö saivat äänestää kyllä ja ei.
Vihreät liput liehuivat yksimielisesti monille hyville asioille. Jos äänestyksen tulosta on uskominen, koulutuksesta tulee maksutonta kaikilla asteilla, nuoret saavat opettajankoulutuksessa lisää valmiuksia puuttua kiusaamiseen, yo-tutkinnossa kirjoitetaan viisi ainetta, yhteiskunnallisia aineita tulee lisää ammatilliseen koulutukseen ja Suomen ilmasto-osaaminen viritetään huippuunsa ja jalostetaan koulutusvientituotteeksi.
Nuoret ilmaisivat huolensa maamme tulevaisuudesta. Kuinka opettajat pystyvät luomaan uskoa ja innostusta tulevaisuuteen, kun koulutuksen resursseja on leikattu rajusti?
Kun panelisteilta kysyttiin, pitäisikö valtion antaa koulutukselle lisää rahaa, muut liputtivat puolesta, mutta ministeri piti lippunsa alhaalla.
– Tässä vaiheessa en anna lupauksia, Grahn-Laasonen sanoi.
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuvat: Leena Koskela