Esimerkiksi Vantaan kahdessa peruskoulussa aletaan ensi syksynä kokeilla vuosityöaikaa. OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen kertoo, että kokeiluja on tehty jo yli 40 vuoden ajan.
Vuosityöaika on toisenlainen tapa järjestää opettajan työtä. Se ottaa huomioon opetustuntien lisäksi myös tuntien valmistelun ja jälkityöt, palaverit, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät.
Opettajan työmäärän kasvuun ja työaikajärjestelmän uudistamisen tarpeeseen herättiin vahvasti 70-luvulla.
”Opettajien palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen järjestämisen ongelmana on tunnetusti se, että vain osa opettajan työmäärästä ja työajata, eli opetusvelvollisuus, on säännöksin ja sopimuksin määritelty.”
Näin lukee raportissa, jonka OAJ:n osastopäälliköt Asseri Joutsimäki ja Pentti Jänkäläkirjoittivat vuonna 1976.
Kokonaistyöaikaan perustuvia kokeiluja tehtiin parilla kymmenellä koululla, esimerkiksi Savitaipaleen yläasteella sekä Liedon Kirkonkulman ja Loukinaisten ala-asteilla.
– 70-luvun kokeilut eivät vastanneet niille asetettuja tavoitteita, ja niistä luovuttiin, kertoo OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen, joka on ollut neuvottelemassa vuosityöaika-asioista ensimmäisen kerran vuonna 2007.
Vuonna 1978 rehtorit siirrettiin kokonaistyöaikaan. Kohtuuttomaksi kasvanutta työmäärää helpotettiin myös luomalla erityinen apulaisrehtorijärjestelmä.
– 70-lukua seurasi parinkymmenen vuoden tauko, jolloin työaikajärjestelmän muuttaminen ei ollut tapetilla. 80-luvulla Suomi vaurastui ja kouluille tuli lisää resursseja, jonka myötä kehitettiin kouluja monilla muilla tavoilla, Pankkonen kertoo.
Kun taloustilanne kiristyi 90-luvun alussa, koulun resurssit pienenivät, ja teema palasi keskusteluun.
–1990-luvulla ei puhuttu enää kokonaistyöajasta vaan vuosityöajasta, koska kokonaistyöaika-termillä alettiin viitata johtavassa asemassa olevien työaikamuotoon.
Helsingissä ja Lappeenrannassa käynnistyivät kokeilut vuonna 1999. Tuosta vuodesta asti Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa toimiva Itä-Suomen koulu on ollut vuosityöajassa. Itä-Suomen koululla on venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvä erityistehtävä.
– OAJ sanoi irti Helsingin kokeilun, koska palkkataso osoittautui työmäärään nähden heikommaksi kuin valtakunnallinen OVTES tarjosi.
2000-luvun kokeiluja
2000-luvulla kokeiluja on jatkettu. Vuosityöaikaan siirryttiin vuonna 2012 Suomen liikemiesten kauppaopistossa, jonka nimi on elokuun 2018 alusta lähtien Business College Helsinki.
– Siellä vuosityöaikamalli koskee vain osaa opettajista, ja he ovat olleet siihen tyytyväisiä, koska työaikajärjestelmä vastaa hyvin opettajien ajan myötä muuttunutta työnkuvaa.
Vuonna 2012 Vantaalla, Kuopiossa ja Siilinjärvellä oli laaja-alaisia erityisopettajia koskevia kokeiluja.
– Kuopiossa ja Vantaalla työnantaja irtisanoi ne, koska ne tulivat työnantajan mielestä ilmeisesti liian kalliiksi.
Vuonna 2014 vuosityöaikaa kokeiltiin eräissä Sivistan ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, ja tämänkin kokeilun työnantaja irtisanoi vuonna 2017.
Ammatillisella puolella siirtyminen vuosityöaikaan on parhaillaan menossa. Vuonna 2017 aloitettiin kokeilut kuudessa koulutuskuntayhtymässä ja kahdessa Avaintyönantajien oppilaitoksessa. Kaikki kuntien ja Avaintyönantajien palveluksessa olevat ammatilliset opettajat siirtyvät vuosityöaikaan 2020 elokuun alkuun mennessä.
Valtuusto esittänyt työaikajärjestelmien kehittämistä
Vuosituhannen vaihteesta saakka digitalisaatio on muuttanut opettajien työtä kiihtyvällä vauhdilla.
Oppimispolut yksilöllistyvät, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt moninaistuvat, arviointi monipuolistuu, kodin ja koulun yhteistyö lisääntyy.
OAJ:n kyselyn mukaan myös uusi opetussuunnitelma lisää työmäärää ja yhteissuunnittelun tarvetta muiden opettajien kanssa.
Valtuusto, OAJ:n korkein päättävä elin, onkin vaatinut työaikajärjestelmään remonttia jo vuosien ajan.
Työaikajärjestelmän uudistamista perättiin jo valtuuston päättämässä tavoiteohjelmassa 2000-2004, jolloin vaadittiin, että kaikki opettajan ja lastentarhanopettajan tekemä työ pitää lukea työaikaan ja palkkauksen perusteeksi. Sen jälkeen teema on tullut toistuvasti esiin, ja ehdotuksia on käsitelty OAJ:n hallituksessa.
Valtuuston hyväksymässä toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2017-2018 linjataan, että työaikajärjestelmiä uudistetaan käynnistämällä paikallisia kokeiluja ja nykyisten työaikajärjestelmien toimivuutta parannetaan.
Näin on myös tapahtunut. Peruskoulun osalta OAJ ja KT Kuntatyönantajat sopivat tammikuussa vuosityöajan kokeilun aloittamisesta, OAJ:n hallitus siunasi suunnitelman ja ensi syksynä kaksi vantaalaista peruskoulua aloittaa kolmivuotisen vuosityöajan kokeilun.
Myös Helsingissä kaksi koulua ja Lahdessa kolme koulua on lähdössä kokeilemaan vuosityöaikaa. Näiden osalta OAJ:n hallitus tekee päätöksen ensi viikolla.
Uusi aiheuttaa pelkoja
Kaikki tehty työ pitää saada palkanmaksun piiriin.
Tähän yksinkertaiseen ajatukseen kenelläkään opettajalla on tuskin nokan koputtamista. Miksi vuosityöaikaan siirtyminen on sitten ollut niin vaikeaa?
– Yksi syy on se, että opettajien palkat ja erityisesti työajat vaihtelevat niin paljon, että niiden yhdenmukaistaminen on erittäin hankalaa, Pekka Pankkonen vastaa.
Vuosityöaika ei vie opettajalta mitään pois.
Kokeilusopimuksen perusteella palkkataso ei laske, päinvastoin se hieman paranee. Työajan suunnittelun ja seurannan kautta työn määrä saadaan paremmin hallintaan.
Suunnittelua ja arviointia ei tarvitse edelleenkään tehdä koululla, vaan ne voi tehdä pääsääntöisesti missä ja milloin haluaa. Kesäkeskeytykset ja lomat säilyvät ennallaan. Kokeilu voidaan irtisanoa vuoden jälkeen, jos todetaan, ettei se toimi.
– Vaikka olemme viestineet vahvasti näistä asioista, hevosmiesten tietotoimistosta ponnahtaa silloin tällöin väitteitä siitä, että nyt ollaan alentamassa palkkaa tai myymässä kesäaikaa, Pankkonen ihmettelee.
OAJ:ssä seurataan paikallisten toimijoiden kanssa kokeilun etenemistä, ja kokeilussa mukana olevat opettajat saavat yksityiskohdista tietoa omalta luottamusmieheltään.
– Kokeilulla haetaan paremmin toimivaa työaikamallia, jolla urakkatyö saataisiin hallintaan. Haluan muistuttaa siitä, että tämä on kokeilu. Jos tämä malli ei toimi, sitä muutetaan tarpeen vaatiessa, Pankkonen sanoo.
Teksti: Tiina Tikkanen