OAJ:n kysely puolueille: Oppivelvollisuutta aiotaan uudistaa

Oppivelvollisuuden uudistamisesta näyttää syntyvän yksi teema vuoden päästä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Asiasta nousee keskustelua paitsi tutkijoiden, myös koulutuspolitiikan linjoja eduskuntavaaleihin laativien puolueiden parissa.

 

OAJ kysyi julkaisemansa oppivelvollisuusmallin yhteydessä eduskuntapuolueilta kantoja esityksiinsä. OAJ ehdottaa muun muassa esiopetuksen muuttamista 1–3 vuotta kestäväksi kokonaisuudeksi, josta siirryttäisiin perusopetukseen nykyistä joustavammin. Mallissa joustava esi- ja alkuopetus kestäisivät yhteensä 3–5 vuotta.

 

OAJ myös ulottaisi oppivelvollisuuden toiselle asteelle, siihen asti, kun nuori täyttää 19 vuotta. Perusopetukseen OAJ haluaa tarkennuksia arvioinnin kriteereihin ja työkaluihin sekä uusia reittejä opintojen suorittamiseen.

 

 

Puolueet vastasivat kyselyssä seitsemään väitteeseen asteikolla 1–5. Ykkönen tarkoitti täysin eriävää mielipidettä ja viitosella oltiin täysin samaa mieltä.

 

Kyselyyn vastasivat kaikki puolueet sinisiä lukuun ottamatta. Rkp:lla oli kanta vain kahteen kyselyn seitsemästä väitteestä, eikä puolue jättänyt avoimia vastauksia.

 

 

OAJ:n esitykset esi- ja alkuopetuksen varhaisesta alusta ja joustavuudesta saivat kyselyssä kannatusta. Esitystä, jonka mukaan esi- ja alkuopetus pitäisi järjestää joustavana ja yksilölliset kehitysvaiheet ja oppimisen valmiudet huomioiden, kannattivat kaikki vastanneet puolueet paitsi kokoomus, jolla ei ole asiaan vielä kantaa.

 

Siitä, että velvoittava ja maksuton esiopetus olisi kaksivuotinen ja alkaisi 5-vuotiaana, täysin samaa mieltä olivat vihreät ja Vasemmistoliitto. Kokoomus oli asiasta jokseenkin samaa mieltä.

 

– Vasemmistoliitto haluaa siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen, palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden, pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä kehittää lähipäiväkotiperiaatetta, vasemmiston avoimessa vastauksessa todetaan.

 

Kokoomus taas linjasi, että ”seuraavat koulutusinvestoinnit tulee tehdä varhaiskasvatukseen”.

 

– Jokaisen lapsen tulisi tulevaisuudessa saada osallistua varhaiskasvatukseen. Kokoomuksen tavoitteena onkin osapäiväisesti maksuton varhaiskasvatus, johon osallistuu tulevaisuudessa koko ikäluokka, kokoomuksen vastauksessa todetaan.

 

Myös Sdp linjaa, että puolueen pitkän aikavälin tavoitteena on maksuton varhaiskasvatus.

 

– Sen yhtenä askeleena on laajentaa maksuton esiopetus 5-vuotiaille. Puolueella ei ole kuitenkaan linjaa esiopetuksen velvoittavuuden laajentamisesta 5-vuotiaille. Haluamme nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisastetta kaikissa ikäryhmissä, demarit kertovat.

 

Esitystä 5-vuotiaana alkavasta esiopetuksesta vastusti vain perussuomalaiset, ja neljä puoluetta ilmoitti kannan olevan vielä auki.

 

 

Vihreiden mukaan OAJ:n esitykset esi- ja alkuopetuksen ja myös perusopetuksen loppupään joustavuudesta ovat "samansuuntaisia" puolueen linjausten kanssa.

 

– Tavoitteemme on lisätä koulutusasteiden välistä yhteistyötä lapsen ja nuoren yksilöllisen oppimispolun tukemiseksi nivelvaiheiden yli varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja peruskoulusta toiselle asteelle. OAJ:n tarkempiin esityksiin meillä ei ole vielä suoraa kantaa, mutta tuemme niiden perusajatusta ja tutustumme niihin kiinnostuksella, vihreät kirjoitti.

 

Keskusta kertoi puolueen esittämästä ”pienten lasten koulun” ideasta, joka tarkoittaisi esikoulun ja peruskoulun alaluokkien nivomista paremmin yhteen. Keskusta kannattaa ”perustaitojen tsekkauspistettä” toisen luokan jälkeen ja tarvittaessa ajallisesti joustavaa alaluokkien läpäisyä jopa kesken lukuvuoden, jos kehitystaso ja osaaminen sen mahdollistavat.

 

– Se tarkoittaisi esikoulun ja ensimmäisten kouluvuosien kokonaisuutta, jonka aikana koululainen oppii perustaidot ennen opinpolulla etenemistä, keskusta kertoo.

 

Perussuomalaiset kertoo kyselyn avoimissa vastauksissa, että puolueen tärkeimmät päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvät tavoitteet koskevat ”maltillisempia ryhmäkokoja, rauhallista hoitoympäristöä, hyvin rakennettuja ja huollettuja rakennuksia sekä osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä”.

 

– Emme kannata maksutonta varhaiskasvatusta, perussuomalaisista todetaan.

 

 

Oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle, siihen asti, kun nuori täyttää 19 vuotta, kannatti punavihreä oppositio (sd, vas ja vihr), kun kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset olivat asiasta täysin eri mieltä.

 

Vasemmisto ja vihreät kuitenkin ilmoittivat, että heidän ohjelmissaan ikäraja ulottuisi OAJ:n ehdottaman 19 ikävuoden sijaan 18:aan.

 

– Toisella asteella lähdemme siitä, että ensimmäisenä toimena tulee korjata Sipilän hallituksen leikkausten vaikutukset: palauttaa opettajat ammatillisiin oppilaitoksiin ja turvata riittävät resurssit lähiopetukselle. Sen jälkeen esitämme toteutettavaksi toisen asteen maksuttomuuden ja oppivelvollisuuden jatkamisen toisen asteen loppuun asti tai vähintään 18-vuotiaaksi, vihreät linjaavat.

 

Kokoomuskin tuntuu kannattavan itse ajatusta, mutta ei velvoittavuutta.

 

– Mikään vähempi ei riitä tavoitteeksi kuin se, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Kokoomus katsoo kuitenkin, että mekaaninen oppivelvollisuuden pidennys pakkona koko ikäluokalle ei ratkaise toisen asteen keskeyttämisen taustalla olevia syitä.

 

Kaikki puolueet kristillisiä lukuun ottamatta olivat samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan oppilaalla pitäisi olla oikeus käydä peruskoulua niin kauan, että jatko-opintojen edellyttämä osaamisen taso on saavutettu. Perussuomalaisilla ei tähän asiaan ole vielä kantaa, mutta heidänkin mukaansa peruskoulun ja sen luokkien päättäminen ilman vaadittavaa osaamista on tunnistettu ongelma.

 

 

Väitteessä, jonka mukaan opettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien mitoitus voidaan turvata kirjaamalla oppilaiden maksimimäärä yhtä opettajaa kohden lakiin, syntyi hajontaa. Tätä kannattivat vahvimmin vihreät ja vasemmistoliitto ja myös sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset. Kokoomus ja kristilliset olivat täysin eri mieltä.

 

Kristilliset näyttävät tosin vastustavan vain opettajien määrän mitoituksen kirjaamista lakiin, sillä avoimessa vastauksessa myös he alleviivaavat ryhmäkokojen merkitystä.

 

– Oppilaan mahdollisuudet saada riittävää tukea oppimiseen heikentyvät liian suurissa opetusryhmissä. Perusopetusryhmien pienentämiseen on suunnattava kohdistettua rahoitusta valtion budjetista. Emme hyväksy myöskään varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamista, kristilliset kirjoittavat.

 

Keskustasta kerrotaan puolueen olevan huolissaan toisen asteen kustannusten vaikutuksista nuorten valintoihin ja mahdollisuuteen opiskella.

 

– Mielestämme asiaa tulee selvittää tarkemmin, koska jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto ja tukijärjestelmien on mahdollistettava tämä.

 

Esi- ja alkuopetuksen yhden erityisopettajan mitoituksesta 50 lasta kohden samaa mieltä olivat vasemmistoliitto (5) sekä vihreät (4) ja sosiaalidemokraatit (4). Kokoomus oli tästä enemmän eri mieltä (2), kun muilla puolueilla ei ollut asiaan vielä kantaa.

 

Teksti: Matias Manner

Grafiikka: Erika Nieminen

 

Oppivelvollisuusmallin taustoja käsiteltiin myös uusimman Opettaja-lehden jutussa.