Ajankohtaista

Kesäkuussa 2019 aloittanut maan hallitus alkaa työmarkkinajärjestöjen kanssa etsiä keinoja, joilla työllisyysaste saadaan nousuun. Myös OAJ pitää tavoitetta tärkeänä ja on mukana hakemassa ratkaisuja kolmikannassa. Ratkaisun avaimet löytyvät koulutuksesta sekä riittävästi resursoiduista työllistymispalveluista.

Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä, tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Näin säädetään varhaiskasvatuslain 4. pykälässä. Säännös perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklaan. Sen mukaan lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

OAJ:n asiantuntijat ovat koonneet päättäjille ja koulutuksen järjestäjille toimenpidepaketin, jonka avulla ammatillisen koulutuksen tavoitteet voidaan viedä maaliin.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto selvitti, miten työelämään tutustumis- eli tet-jaksot toteutetaan peruskouluissa ja millaisia näkemyksiä ja kokemuksia oppilailla on jaksoista. OAJ nosti selvityksen julkaisutilaisuudessa esiin omat näkemyksensä. Tärkeää olisi, että Opetushallitus ja ministeriöt tukevat työelämään tutustumista laatimalla työnantajille oppaan ja mallipohjia tet-jaksojen toteuttamisen tueksi.

Kuuluvatko viisivuotiaat varhaiskasvatukseen vai esiopetukseen? OAJ:n mielestä ehdottomasti esiopetukseen.

OAJ esittää, että tutkintoon johtamaton työvoimakoulutus ja kotoutumiskoulutus siirretään työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.

OAJ:n työmarkkinatavoitteet koskevat työllistymistä tukevia toimia, työntekijän perusoikeuksia, jotka kaipaavat lainsäädäntöä ja verotusta, jolla on turvattava laadukas julkisen sektorin toiminta.

Yhteiskunnan muutokset näkyvät oppilaitosten arjessa. Maahanmuutto sekä sosioekonomisten ja hyvinvoinnin erojen kasvu ovat muun muassa lisänneet syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

Syrjäytymiskehitys on vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmiamme. Syrjäytymisen seuraukset konkretisoituvat usein esimerkiksi opintojen keskeytymisenä, työttömyytenä, köyhyytenä ja sosiaalisina ongelmina. Syrjäytymisen juuret ovat kuitenkin jo lapsuudessa. Siksi myös ongelman ratkaiseminen on aloitettava lapsuudesta ja taattava koko elinkaaren kattava mahdollisuus kiinnittyä yhteiskuntaan.

Tutkimustiedon ja muun muassa PISA-tulosten mukaan koulutuksellisen tasa-arvon rapautumisesta on selviä merkkejä. Koulu ei enää kykene tasoittamaan perhe- ja kulttuuritaustasta johtuvia eroja niin kuin ennen. Matala koulutustaso periytyy sukupolvelta toiselle.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on jäänyt jälkeen tutkimukseen, koulutukseen ja uudistavaan innovaatiotoimintaan panostamisessa. Juuri tieteen ja tutkimuksen keinoin voidaan vastata yhteiskunnan kiperimpiin ongelmiin, luoda uudenlaista työtä ja kehittää yhteiskuntaa.

Sivistys, kasvatus ja koulutus ovat nostaneet Suomen maailman onnellisimpien, edistyksellisimpien ja vauraimpien maiden joukkoon. Kasvatus ja koulutus sekä niillä luotu osaaminen ovat olleet keskeisiä kansakunnan kehittäjiä, uudistajia ja voimavarojen luojia – koko henkisen ja taloudellisen hyvinvointimme kivijalkoja.

Suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän laadun tae ovat opettajat ja laadukas johtaminen. Opettajat työskentelevät eri nimikkeillä kaikenikäisten oppijoiden kanssa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla.

Kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestäminen ja kehittäminen on kuntien ydintehtävä. OAJ muistuttaa, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat keskeinen osa kasvatus- ja koulutuspalvelujen kokonaisuutta.

Yliopistolaki, jossa yliopistoista muodostettiin itsenäisiä julkisoikeudellisia toimijoita, on ollut voimassa yhdeksättä vuotta. Laki on arvioitu kahteen otteeseen. Molemmilla arviointikerroilla (valtioneuvosto 2012, OKM 2016) ja myös henkilöstöltä heti yliopistolakiuudistuksen alkumetreillä on tullut vahva viesti, että vaikuttamismahdollisuudet ovat kaventuneet ja johtamisjärjestelmiin ollaan tyytymättömiä.