Varhaiskasvatuksen opettajapula on ratkaistavissa. Näin ongelmat ratkaistaisiin OAJ:n mukaan.
Pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on ollut todellisuutta pitkään. Pahin tilanne on pääkaupunkiseudulla, mutta pula yliopistokoulutetuista varhaiskasvatuksen opettajista on koko Suomessa. Päättäjät ovat mediassa esittäneet huolestuneisuutensa asiasta, mutta konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille ei ole päätetty, vaikka opettajankoulutuksen lisäystarpeet ovat tiedossa.
Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus kelpoisen opettajan suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogiikkaa painottavaan varhaiskasvatukseen. Siksi varhaiskasvatuksen opettajapula on ratkaistava.
OAJ:n ratkaisut varhaiskasvatuksen opettajapulaan:
1. Yliopistojen varhaiskasvatuksen koulutusmäärät nostettava tarvetta vastaavalle tasolle
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärää yliopistoissa on kasvatettava. OAJ:n laskelman mukaan varhaiskasvatuksen opettajia on koulutettava vuosittain vähintään 1 400. Laskelmassa on otettu huomioon nykyisten opettajatehtävissä toimivien eläköityminen, erityisopettajaksi sekä päiväkodin johtajiksi kouluttautuvien ja siirtyvien määrä sekä se, että tällä hetkellä 16 prosenttia varhaiskasvatuksen viroista ja toimista hoitaa henkilö, jolla ei ole kelpoisuutta tehtävään. Tässä laskelmassa lasten varhaiskasvatukseen osallistumisaste olisi 90 prosenttia vuonna 2030.
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärää yliopistoissa on kasvatettava.
Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen vuosittainen koulutustavoite on lisäaloituspaikkojen kanssa yhteensä 1 155 aloituspaikkaa vuodessa. Jotta tavoitteeseen päästään, aloituspaikkoja on lisättävä noin 250:llä vuosina 2023 ja 2024. Tämä tarkoittaa, että yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen tarvitaan 2,3 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2023 ja 4,6 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2024. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n mukaan yliopistokentällä on valmius lisätä varhaiskasvatuksen kandien koulutusta lisäresurssien avulla. OAJ vaatii, että edellisten lisäysten jatkoksi vuodesta 2025 on määrä vakiinnutettava vähintään 1 400:n aloituspaikan vuositasolle.
Myös varhaiskasvatuksen maistereita on koulutettava riittävästi, jotta koulutus- ja osaamistaso varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vahvistuu. Eläköitymisen myötä vapautuviin päiväkodin johtajan tehtäviin tarvitaan maisteritutkinnon suorittaneita hakijoita. Heitä tarvitaan myös varhaiskasvatukseen erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä yliopistojen jatkokoulutukseen, jotta yliopistoihin saadaan riittävästi varhaiskasvatuksen opettajataustaisia tutkijoita ja kouluttajia.
Myös varhaiskasvatuksen maistereita on koulutettava riittävästi, jotta koulutus- ja osaamistaso varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vahvistuu.
2. Alan veto- ja pitovoimaa sekä työn houkuttelevuutta on parannettava
Opettajapulaa on mahdotonta ratkaista korjaamalla yksi asia, vaan ratkaisuun tarvitaan yhteisiä ponnisteluja. Heikko palkkaus, epäselvät tehtäväkuvat ja niukat resurssit heikentävät alan houkuttelevuutta ja lisäävät opettajien lähtöhalukkuutta alalta. Opettajien on saatava tehdä osaamistaan vastaavaa työtä ja tehdä työnsä hyvin.
Opettajien on saatava tehdä osaamistaan vastaavaa työtä ja tehdä työnsä hyvin.
Johtamisella ja toimivilla sijaisjärjestelyillä on suuri merkitys. Oleellista päiväkodeissa on myös varmistaa riittävät tilat ja tilojen käytön joustavuus sekä resurssit siivous- ja tukipalveluihin. Vastavalmistuneiden opettajien ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittymistä on oleellista tukea työelämään siirtyessä esimerkiksi mentoroinnin, vertaistuen ja riittävän perehdyttämisen avulla.
3. Varhaiskasvatuslain toimeenpanoa on jatkettava määrätietoisesti
Aika ajoin väitetään, että päiväkotien henkilöstöpulan taustalla olisi viime vaalikaudella tehty varhaiskasvatuslain muutos. Tämä ei pidä paikkansa. Varhaiskasvatuksessa opettajista on ollut pulaa vuosikausia, jo kauan ennen vuoden 2018 lakimuutosta.
Se, että sosionomitutkinnolla on saanut kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, ei ole ratkaissut opettajapulaa. Vaikka ammattikorkeakoulujen aloitusmäärät ovat olleet moninkertaiset verrattuna yliopistojen opettajakoulutuksiin, varhaiskasvatuksen opettajapula ei ole ratkennut. Sosionomeja koulutetaan 20 ammattikorkeakoulussa eikä sosionomien aloituspaikkamääriä ole varhaiskasvatuslain uudistamisen myötä vähennetty. Varhaiskasvatuslaissa on oma nimikkeensä ja kelpoisuusvaatimukset varhaiskasvatuksen sosionomille, mikä mahdollistaa opintojen kehittämisen. Tavoitteena on hyödyntää paremmin sosionomikoulutuksen tuoma osaaminen määrittämällä sille oma arvokas tehtävänsä varhaiskasvatuksessa.
Aika ajoin väitetään, että päiväkotien henkilöstöpulan taustalla olisi viime vaalikaudella tehty varhaiskasvatuslain muutos. Tämä ei pidä paikkansa. Varhaiskasvatuksessa opettajista on ollut pulaa vuosikausia, jo kauan ennen vuoden 2018 lakimuutosta.
Varhaiskasvatuksen opettajapulaan ratkaisuna esitetyt opettajakelpoisuuksien väljennykset viestivät arvotuksen puutteesta. Varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten väljentäminen romuttaisi koko varhaiskasvatuslain sisällön ja tavoitteet. Laki määrittää varhaiskasvatuksen toiminnaksi, jossa painottuu pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen opettajan kasvatustieteen kandidaatin (ja maisterin) yliopistotutkinnon pääaineena on kasvatustiede. Varhaiskasvatuksen opettajan yliopistotutkinto suuntautuu kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen tehtäviin ja tuottaa vahvaa osaamista lapsen kehityksen, oppimisen ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan alueilla. Karvin arviointien tulokset ovat osoittaneet selkeitä kehittämistarpeita päiväkotien pedagogisen toiminnan ja osaamisen tasossa.
Karvin arviointien tulokset ovat osoittaneet selkeitä kehittämistarpeita päiväkotien pedagogisen toiminnan ja osaamisen tasossa.
Yliopistokoulutetuista varhaiskasvatuksen opettajista ei ole varaa tinkiä. Edelleen vuonna 2030 uuden henkilöstörakenteen tultua voimaan, opettajia on oltava vain kolmannes päiväkotien henkilöstöstä. Kaksi kolmasosaa päiväkodin työntekijöistä voi olla sosiaali- ja terveysalalla tutkintonsa suorittaneita. Monien esittämä huoli sosiaalialan osaamisen heikkenemisestä varhaiskasvatuksessa on siis turha.
Edelleen vuonna 2030 uuden henkilöstörakenteen tultua voimaan, opettajia on oltava vain kolmannes päiväkotien henkilöstöstä. Kaksi kolmasosaa päiväkodin työntekijöistä voi olla sosiaali- ja terveysalalla tutkintonsa suorittaneita.
Edelleen vuonna 2030 uuden henkilöstörakenteen tultua voimaan, opettajia on oltava vain kolmannes päiväkotien henkilöstöstä.
4. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien ennakointi ja seuranta on laitettava kuntoon
Opetus- ja kulttuuriministeriön on ennakoitava opettajatarvetta ja yhdessä yliopistojen kanssa seurattava jatkuvasti ja suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksen opettajankoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Varhaiskasvatuksen Varda-tietokannasta pitää saada ajantasaista varhaiskasvatuksen henkilöstötietoa opettajatarveseurantaa ja ennakointia varten.
pettajakoulutusta on kohdennettava tarkoituksenmukaiseksi ja vaikuttavasti. Kaikki koulutusasteet kattavan ajantasaisen seurantatiedon saamiseksi tarvitaan opettajarekisteri.
Kaikki koulutusasteet kattavan ajantasaisen seurantatiedon saamiseksi tarvitaan opettajarekisteri.