Ylioppilastutkintoon liittyvä työ on lisääntynyt jo vuosia, ja koronavuonna työmäärä nousi uuteen huippuunsa. Syksyn ja kevään tutkintokertojen aikana ammattijärjestöön on tullut runsaasti yhteydenottoja, sillä lisääntynyt työ kuormittaa lukioiden opettajia ja rehtoreita. Työn resursointi on jäänyt pahasti jälkeen todellisesta tarpeesta. OAJ vaatii, että opettajille ja rehtoreille kertynyt lisätyö on korvattava lisärahoituksella.
Ylioppilastutkintoon liittyvä työ lukioissa on lisääntynyt useasta syystä jo pidemmän ajan kuluessa. Suuri muutos koettiin tämän syksyn tutkintokerralla, jolloin useat opettajien ja rehtorien työmäärän kasvuun vaikuttavat syyt konkretisoituivat. Tuli selväksi, että tutkintoon liittyvä opettaja- ja esimiestyö on aliresursoitu.
Syksyn tutkintokerran kuormittavuuteen neljä isoa syytä
YTL päätti keväällä 2020 poikkeuksellisesti muuttaa syksyn tutkintokerran aikataulua koronatilanteen takia. Ratkaisu oli ymmärrettävä varautumistoimenpide, ja syksyn tutkintokerta vietiin opiskelijoiden näkökulmasta läpi suuremmitta ongelmitta.
Syksyn tutkintokerran aikana OAJ:hin tuli kuitenkin opettajilta ja rehtoreilta huomattavan paljon palautetta kasvaneesta työkuormituksesta sekä lisätyöstä. Työkuorma myös vaihteli eri oppilaitoksissa merkittävästikin.
Syksyn tutkintokerran kuormittavuuteen opettajille ja esimiehille on vaikuttanut neljä lähimenneisyydessä päätettyä tekijää:
- Uuden lukiolain mukainen uusimisoikeuden laajentaminen
- Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja todistusvalinta ovat lisänneet opiskelijoiden halua uusia ja kirjoittaa useampia kokeita
- Kevään tutkintokerran poikkeusjärjestelyistä johtuva rajattu oikeus maksuttomaan koesuoritukseen syksyn tutkintokerralla
- Syksyn tutkintokerran koepäivien lisääminen kolmella (2+1)
Suoritusmäärät ovat kasvaneet reilusti. Syksyn tutkintokertaan ilmoittautui vajaa 7 000 henkilöä ja 22 000 yksittäistä kokeen suorittajaa enemmän kuin vuosi sitten, jolloin suoritusmäärät olivat jo kasvaneet edellisestä vuodesta. Vuonna 2020 ilmoittauduttiin suorittamaan yhteensä 29 300 koetta enemmän kuin edellisvuonna.
Hallituksen esityksessä lukiolaiksi (2018) arvioitiin, että ”ehdotus (uusimisoikeuden muuttamisesta) siis lisäisi koulutuksen järjestäjien kustannuksia. Uusittavien kokeiden määrän on kustannuksia laskettaessa arvioitu nykyiseen nähden kasvavan 13 000:lla vuodessa.”
Laskelma ei sisällä arvioita valvontatarpeen lisääntymisestä aiheutuvista kuluista.
Työmäärä yo-tutkinnon järjestämisessä on lisääntynyt jo ennen koronaa
Ylioppilastutkintoon liittyvän työn määrä oppilaitoksissa on jo vuosia lisääntynyt useammasta syystä. Näitä ovat muun muassa ainereaaliin siirtyminen, pidennetyn koeajan laajempi käyttäminen, erillisten koetilojen yleistyvä käyttäminen erinäisistä syistä opiskelijan tarpeen mukaisesti, kokeen digitalisaatioon liittyvien teknisten järjestelytöiden lisääntyminen ja tilavaatimukset sekä digitaalisessa kokeessa avustettu koesuoritus.
Valvontatehtäviä on lisätty ilman, että niihin on kohdennettu rahoitusta. On oletettu, että
- lisätyö tehdään korvauksetta opettajien ja rehtoreiden viranhoitoon kuuluvina tehtävinä tai
- työmarkkinajärjestöt sopivat asiasta ilman, että kokonaisuuteen kohdentuu minkäänlaista lisärahoitusta.
Alustava tarkastaminen vie aikaa ja rahaa
Varsinaisten valvontojen jälkeen lukioissa alkaa kokeiden tarkastaminen. Kokeiden alustava tarkastaminen korvataan opettajille oppilaitoksen opiskelijamäärään perustuvasta laskennallisesta, euromääräisestä potista, niin sanotusta lukioresurssista. Tämä summa ei kasva, vaikka arvioitavien kokeiden määrä oppilaitoksessa lisääntyy.
Seurauksena on kaksi vaihtoehtoa:
- potista korvattavaa muuta lukioille elintärkeää kehittämis-, vastuu- tai ohjaustyötä jää korvaamatta eli tekemättä
- potista korvataan sama prosenttiosuus osuus alustavasta tarkastamisesta, mutta jakaja on suurempi ja koekohtainen korvaus siten pienempi
Molemmat vaihtoehdot kuormittavat opettajia ja aiheuttavat kokemusta työn aliarvostamisesta. Lisäksi kasvava koemäärä edellyttää muun opetus- ja koulunpitotyön ohessa ennen kaikkea aikaa.
Aika arvioinnille on tiukka, jotta YTL:n sensorit saavat riittävästi aikaa kokeiden arvioinnille ja jotta korkeakoulut saavat kevään tulokset heille sopivassa aikataulussa.
OAJ on saanut huomattavan määrän palautetta ylioppilastutkintoon liittyvien tehtävien lisääntymisestä ja työn kuormittavuudesta oppilaitoksissa. Pitää muistaa, että lukioissa tehdään samanaikaisesti muutakin kuin ylioppilastutkintoon liittyvää työtä. Opetus, ohjaus ja niihin liittyvä työ sekä hallinnollinen työ jatkuvat tutkinnosta riippumatta normaalisti.
YTL määrää lisätyötä ilman kustannusvaikutusten arviointia
Olemme tilanteessa, jossa lainsäätäjä on aliresursoinut lukiouudistuksen todelliset kulut yo-tutkinnon osalta. Lisäksi YTL:n määräykset vaikuttavat suoraan opettajien työmäärään ilman, että niiden kuormittavuutta selvitetään.
Ylioppilastutkintolautakunta varautuu nyt kevään tutkintokerran järjestämiseen edelleen poikkeusoloissa. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että YTL on nyt taho, joka määräyksillään päättää opettajan lisätyöstä – pohtimatta sen korvaamista.
Ylioppilastutkintolautakunta päätti 10.11. lisätä koepäiviä kevään tutkintokerralla kolmella siten, että reaalikokeen koepäiviä lisätään kahdella ja matematiikan koepäiviä yhdellä. Ratkaisu lisää monessa lukiossa valvontojen määrää merkittävästi.
Opiskelijat ilmoittautuvat kevään tutkintokertaan joulukuun alkuun mennessä, jonka jälkeen näemme alustavasti tutkintokerran koemäärän. Tämän pohjalta alkaa jälleen koejärjestelyiden valmistelu.
OAJ tekee paikallista ja valtakunnallista vaikuttamistyötä
Valvontamäärien räjähtäessä käsiin monissa lukioissa luottamusmiehet ovat ansiokkaasti hakeneet yhdessä työnantajan kanssa ratkaisuja lisääntyvän työmäärän rajaamiseksi ja kuormituksen tasaamiseksi. Myös joitain ratkaisuja lisätyön korvaamiseksi on syntynyt.
Ylioppilastutkintolautakunta on huomioinut myös OAJ:n näkemyksiä ylioppilastutkinnon kehittämisessä ja esimerkiksi viime vuonna muuttanut tutkinnon järjestämiseen liittyviä määräyksiä siten, että ne huomioisivat paremmin paikalliset olosuhteet valvontojen järjestämiseksi.
Keväällä 2020 tutkinnon aikatauluun ilmoitettujen muutosten jälkeen OAJ neuvotteli Kuntatyönantajan (KT) kanssa lisääntyvän työn korvaamisesta, mutta asiassa ei löytynyt yhteisymmärrystä lisätyön korvaamisesta. Tutkintoon liittyvän opettaja- ja rehtorityömäärän muutos on kuitenkin todellinen.
Mitä pitäisi tehdä – näitä toimia OAJ vaatii
- Ylioppilastutkintolautakunnan on selvitettävä, millaisia vaikutuksia määräyksillä on lisätyön muodostumiseen ja lisätyön taloudelliset vaikutukset on arvioitava yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja sidosryhmien kanssa.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön on järjestettävä lisärahoitus, jolla korvataan ylioppilastutkinnon kehittämisestä, YTL:n määräyksistä ja säädösmuutoksista aiheutunut todellinen lisätyö. Rahoituksen kohdentamisesta sopivat työmarkkinajärjestöt.
- Ministeriön on huolehdittava, että koronatilanteessa poikkeuksellisista ylioppilaskoejärjestelyistä rehtoreille ja opettajille aiheutunut lisätyö korvataan erillisellä rahoituksella. Työmarkkinajärjestöt sopivat rahoituksen kohdentamisesta oppilaitostasolla.