Lapsiasiavaltuutetun toimisto selvitti, miten työelämään tutustumis- eli tet-jaksot toteutetaan peruskouluissa ja millaisia näkemyksiä ja kokemuksia oppilailla on jaksoista. OAJ nosti selvityksen julkaisutilaisuudessa esiin omat näkemyksensä. Tärkeää olisi, että Opetushallitus ja ministeriöt tukevat työelämään tutustumista laatimalla työnantajille oppaan ja mallipohjia tet-jaksojen toteuttamisen tueksi.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumis- eli tet-jaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin.
Selvityksen mukaan on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe tet-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti.
Lapsiasiavaltuutettu perää yhdenvertaisuutta
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan ikääntyvässä yhteiskunnassamme on elintärkeää, millaisilla asenteilla ja valmiuksilla nuoret tulevat työelämään. Siksi tet-jaksojen toteutusta ja oppilaiden kokemuksia niistä tulee Kurttilan mukaan jatkossa tutkia valtakunnallisesti.
”Tämä selvitys osoittaa, että jaksoihin liittyy ongelmia, joita ratkaisemalla tet-jakson vaikuttavuutta ja oppilaiden yhdenvertaisuutta voitaisiin lisätä. Yksi näistä haasteista on se, miten pystymme takaamaan jokaiselle oppilaalle tet-harjoittelupaikan ilman perhetaustan vaikutusta,” Kurttila toteaa tiedotteessa.
OAJ:llä ratkaisuja tet-jaksojen kehittämiseksi
OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen pitää tet-jaksoista tehtyä selvitystä tärkeänä. Valitettavaa hänestä on kuitenkin se, että selvitys oli melko suppea eikä siinä ollut mukana esimerkiksi romaneja tai eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, vaikka ne toimivat alkusysäyksenä kyseisen raportin laadinnalle.
Lahtinen esittelee 11 keinoa tet-jaksojen kehittämiseksi.
1. Sähköiset järjestelmät lisäävät yhdenvertaisuutta
Tiituksen ja TET-torin tapaisten sähköisten järjestelmien yleistyminen ja laajempi käyttö lisäävät työelämään tutumiseen lähiaikoina yhdenvertaisuutta oppilaiden välille ja monipuolistaa ammattivalikoimaa.
Nämä järjestelmät tarjoavat kaikille oppilaille vanhemman työpaikkaa tai perinteisiä kauppoja, päiväkoteja, kouluja, ravintoloita ja kahviloita laajemmin erilaisia mahdollisuuksia suorittaa työharjoittelu.
Samalla järjestelmät helpottavat yhteydenottoa tet-harjoittelupaikkaan, kun oppilaalla on jo tieto, että yritys on ilmoittanut haluavansa tet-oppilaita. Se avaa oppilaille myös soittamisen rinnalle luontaisen tavan lähestyä yritystä virtuaalisesti. Tämä kaikki tasoittaa perhetaustasta johtuvia eroja tet-paikan löytämisessä.
2. Tet-jaksojen markkinointi työnantajille on opetuksen järjestäjän ja vanhempien yhteinen tehtävä
Kunnan tai koulujen pitäisi itse tiedottaa tet-jaksoista kaikille alueen yrityksille. Olisi tärkeää, että yritykset tietävät hyvissä ajoin koko vuoden osalta tet-jaksojen ajankohdat sekä sen, kuinka monta oppilasta olisi tet-harjoitteluun tulossa ja mikä on tet-jakson tavoite. Yrityksiä pitäisi pyytää ilmoittamaan, ovatko ne valmiita ottamaan tet-harjoitteluun yhden tai useamman oppilaan ja minä aikana.
Tet-jaksojen markkinoinnissa voitaisiin hyödyntää myös huoltajien työelämäyhteyksiä.
Opetuksen järjestäjän ja koulujen ei pitäisi tehdä tätä kuitenkaan yksin. Varsinkin alueilla, joissa on vaikeuksia löytää tet-paikkoja, voitaisiin tet-jaksojen markkinoinnissa hyödyntää myös huoltajien työelämäyhteyksiä. Heitä voitaisiin aktivoida etsimään omista verkostoistaan yrityksiä, jotka voisivat ottaa oppilaita tutustumaan työelämään.
Kun tämä tehtäisiin hyvissä ajoin ennen tet-jaksoa, lisääntyisi oppilaiden yhdenvertaisuus, koska vanhemmat eivät pohtisi asiaa vain oman lapsensa näkökulmasta.
Tämän jälkeen oppilaat voisivat sitten ikään kuin hakea näitä auki julistettuja harjoittelupaikkoja ja käydä ennen tet-jakson alkua työpaikkahaastattelussa.
Näin prosessi vastaisi nykyistä enemmän aitoa työpaikanhakua.
3. Opetushallitukselta ja ministeriöiltä työpaikoille suunnattu valtakunnallinen tet-opas ja mallipohjia
Jotta työelämään tutustuminen olisi sisällöllisesti yhtä laadukasta kaikille oppilaille, Opetushallituksen tulisi laatia yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työnantajille suunnattu valtakunnallinen opas työelämään tutustumisesta.
Oppaassa kerrottaisiin, millainen voisi olla tet-oppilaan päivä tai viikko ja mitä tet-jaksoon olisi hyvä sisällyttää. Oppaassa pitäisi olla oma osio työpaikalla olevalle oppilaan työpaikkaohjaajalle siitä, mitä kaikkea ohjaajan on hyvä ottaa huomioon ja mitä laki säätää töistä, joita oppilaalla voidaan teettää.
Oppaassa olisi hyvä olla myös mallipohja tet-jakson toteuttamissuunnitelmaksi. Samalla voitaisiin suositella, että yritykset laativat omat suunnitelmansa, jolloin tet-oppilaan ottaminen olisi helpompaa ja työpaikan tet-osaaminen kehittyisi kerta kerralta, kun oppilailta kerättäisiin palautetta ja ideoita. Myös palautteen keräämistä varten voisi valtakunnallisessa oppaassa olla erilaisia mallipohjia.
Oppaassa pitäisi erikseen linjata, kuinka toteutetaan tukea tarvitsevan oppilaan tai eri kieli- tai kulttuuritaustaisen oppilaan tet-jakso.
Oppaassa pitäisi erikseen linjata, kuinka toteutetaan tukea tarvitsevan oppilaan tai eri kieli- tai kulttuuritaustaisen oppilaan tet-jakso. Yrityksen kannattaisi esimerkiksi kysyä alueen kouluilta, millaista tukea koulu voi tarjota tet-jakson ajaksi tukea tarvitsevalle oppilaalle. Tältä osin yritys voisi suunnitella tet-jakson yhdessä koulun kanssa.
4. Tet-jakso kannattaa toteuttaa porrastetusti
Sekä kouluarjen että työelämään tutustumisen yhdenvertaisuuden vuoksi tet-jakso kannattaa toteuttaa siten, että luokka jaetaan puoliksi ja oppilaat käyvät vuorotellen puoli luokkaa kerrallaan tutustumassa työelämään.
Silloin useampi oppilas voi mahdollisesti päästä tutustumaan samaan työpaikkaan, ja vastaavasti opettaja pystyy antamaan pienemmässä ryhmässä yksilöidympää opetusta, kun osa oppilaista on tutustumassa työelämään.
Mikäli opettajalta vapautuisi työjärjestyksen mukaisia tunteja oppilaiden ollessa tet-jaksolla, opettaja sopii esimiehensä kanssa, mitä tehtäviä opettaja noiden tuntien aikana tekee.
5. Tet-jaksoja myös ammatilliseen toisen asteen oppilaitokseen ja ammattikorkeakouluihin
Taloudellisen tietotoimiston selvityksen mukaan vain 26 prosenttia oppilaista on sitä mieltä, että he ovat saaneet riittävästi ohjausta opintojensa aikana uravalintoihin. Siksi olisi suositeltavaa, että yhden opinto-ohjaajan vastuulla olevien oppilaiden enimmäismääräksi säädettäisiin 200 oppilasta.
Yhden opinto-ohjaajan vastuulla olevien oppilaiden enimmäismääräksi pitäisi säätää 200 oppilasta.
Lisäksi osa tet-jaksosta voitaisiin suorittaa ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Näin oppilas voisi tutustua eri aloihin seuraamalla niiden opintoja ja työskentelemällä oppilaitoksen työpaikkoja vastaavissa opiskeluympäristöissä,virtuaalisesti ja simulaattoreiden avulla.
6. Tet-jaksojen avulla osaajapulaan helpotusta ja sukupuolettuneita rakenteita rikkomaan
Työelämään tutustumiseen kannattaa erityisesti satsata aloilla, joilla on osaajapula. Työvoiman vajeesta kärsivillä aloilla toimivien yritysten kannattaa houkutella oppilaita tutustumaan siihen, mitä työelämä tällä alalla on.
Työelämään tutustumisjaksot kannattaa nähdä myös mahdollisuutena purkaa työmarkkinoiden sukupuolettuneita rakenteita. Tet-jaksojen yhteydessä voitaisiin toteuttaa Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä esitellyn Lapin ammattiopiston Lapin Letka -hankkeen tapaista toimintaa, jossa nuoria kannustettiin pohtimaan sukupuolten välistä tasa-arvoa tet-jaksoilla.
Raportin mukaan oppilaat rovaniemeläisellä koululla valitsivat sukupuolelleen epätyypillisiä tet-paikkoja ja yllättyivät positiivisesti.
7. Kunnan monipuoliset työpaikat esille
Yritysten lisäksi myös kunnan pitäisi suurena työnantajana tarjota tet-harjoittelupaikkoja. Kunnat voisivat näin tuoda esille laajasti omaa toimintaansa tarjoamalla tet-paikkoja muualtakin kuin kouluista ja päiväkodeista.
8. Ammatit tutuksi oppimateriaalien kautta
Ammattien tuntemusta voisivat edistää myös oppimateriaalien tekijät ja kustantajat. Ne voisivat esitellä oppikirjoissa ja sähköisissä oppimateriaaleissa eri ammatteja siten, että opetettavan asian yhteydessä esiteltäisiin ammatteja, joissa kyseistä taitoa erityisesti tarvitaan.
9. Tet-jakso omassa koulussa? Katse koulun koko henkilöstön ammatteihin
Jos oppilas suorittaa tet-jakson omassa koulussaan, pitää suunnitella, miten oppilas tutustuu siellä työskentelevien henkilöiden erilaisiin työnkuviin.
Koululla suoritettavaa tet-jaksoa ei pidä olla mahdollista järjestää niin, että oppilas osallistuu vain eri ryhmien oppitunneille.
10. Tet-jaksot ovat koulutyöpäiviä
Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä nousi esiin huono käytäntö, jossa tet-jaksoja suoritetaan oppilaan loma-aikana. Näin ei pidä toimia. Laki säätää koulutyöpäivien määrästä, ja työelämään tutustuminen kuuluu koulutyöpäiviin eikä lomalle.
Laki säätää koulutyöpäivien määrästä, ja työelämään tutustuminen kuuluu koulutyöpäiviin eikä lomalle.
Tällainen käytäntö antaa väärän kuvan työnteosta ja siihen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Jos oppilas osallistuisi tet-harjoitteluun loma-aikana, hänellä ei olisi myöskään opettajan tukea, mikäli opettaja olisi oppilaan kanssa samaan aikaan vapaalla, kuten yleinen käytäntö on.
11. Lisää selvitystyötä tarvitaan – myös ammatillisen koulutuksen työssäoppimispaikoista
OAJ kannattaa sitä, että lapsiasiavaltuutetun selvityksen jatkoksi aiheeseen pureudutaan vielä perusteellisemmin esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten voidaan kehittää eri kieli- tai kulttuuritaustaisten ja tukea tarvitsevien työhön tutustumisjaksoja.
Selvitys olisi syytä ulottaa perusopetuksen tet-jaksoista myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimispaikkoihin. Työelämään tutustumisen kehittämisen tueksi pitäisi ideoita kerätä myös työelämän edustajilta.