Kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestäminen ja kehittäminen on kuntien ydintehtävä. OAJ muistuttaa, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat keskeinen osa kasvatus- ja koulutuspalvelujen kokonaisuutta.
Kun varhaiskasvatus ja esiopetus järjestetään hyvin, se edistää lapsen oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä hyödyttää lasta ja nuorta koko koulutuspolun ajan.
Päiväkodin pedagoginen varhaiskasvatus säästää kunnan koulutusmenoja pitkällä aikavälillä. Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut vahvistavat kunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa.
Varhaiskasvatuslaki määrittelee varhaiskasvatuksen minimitason, mutta kunnat voivat toimia paremmin
Varhaiskasvatuslaki määrittelee varhaiskasvatuksen toteuttamisen minimitason. Kunnilla on kuitenkin onneksi mahdollisuus toimia paremmin, ja on paljon kuntia, jotka eivät ole ottaneet käyttöön varhaiskasvatuslain muutoksen 2016 sallimia heikennyksiä. Nämä kunnat eivät ole suurentaneet lapsiryhmien kokoa eivätkä rajanneet lasten oikeutta varhaiskasvatukseen.
2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki edellyttää, että siirtymäajalla, vuoteen 2030 mennessä nostetaan päiväkotien henkilöstön koulutustasoa lisäämällä korkeakoulutuksen saaneen henkilöstön osuutta. Muutos lisää erityisesti pedagogisen koulutuksen saaneita opettajia varhaiskasvatukseen.
Kunnissa päätetään, miten koulutuksellinen tasa-arvo ja lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu ja millaiset voimavarat kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja sen kehittämiseen.