Lakiesitys on tuomassa tutkijaksi tulevalle kolmannen maan kansalaiselle pidemmän oleskeluluvan kuin nykyinen laki. Lisäksi lakiin esitetään omaa säädöstä jatko-opiskelijoista. Kansainvälistyvä korkeakoulutus ja tutkimus ovat osa Suomen menestysstrategiaa ja molemmat esitykset tukevat tätä tavoitetta.
Muutokset sisältyvät lakiesityksiin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain 56 §:n muuttamisesta. OAJ pitää hallituksen esitystä kannatettavana. Esitys vastaa OAJ:n aiemmin tekemiä ehdotuksia.
Lakiesityksessä ehdotetaan tutkijaksi tulevalle kolmannen maan kansalaiselle voimassaololtaan pidempää oleskelulupaa kuin tällä hetkellä voimassa olevassa laissa.
Oleskelulupa pitenee
Lakiesityksessä esitetään tutkijalle jatkossa myönnettäväksi oleskelulupa neljäksi vuodeksi tai enintään korkeakoulun kanssa tehtävän sopimuksen voimassaoloajaksi, jos sopimus on alle neljä vuotta voimassa. Tilanne paranee huomattavasti aiempaan, jolloin oleskelulupa on voitu myöntää kerrallaan kahdeksi vuodeksi, vaikka tutkijan sopimus korkeakoulun kanssa olisi ollut pidempi. Tämä vahvistaa OAJ:n näkemyksen mukaan Suomen houkuttelevuutta ja helpottaa kolmansista maista tulevien tutkijoiden kotoutumista Suomeen.
Jatkotutkintoa suorittaville tutkijoille oma säännös
Jatko-opiskelijoiden osalta lakiin esitetään omaa uutta säännöstä. Esityksellä tehtäisiin mahdolliseksi myöntää jatkotutkintoa tekevälle tutkijalle oleskelulupa tutkinnon suorittamisen ajaksi ensin viideksi vuodeksi. Selvitys turvatusta toimeentulosta vaadittaisiin aikaisempaan verrattuna ainoastaan ensimmäiseltä vuodelta. Toimeentulo tulisi kuitenkin olla turvattu koko oleskelun ajalta ja tätä valvottaisiin viranomaisten toimesta. OAJ kannattaa muutosta, ja näillä muutoksilla jatko-opiskelijan sääntely yhdenmukaistuisi korkeakouluopiskelijoita koskevan säätelyn kanssa.
Kotoutuminen on pitovoimaa
OAJ:n mielestä on hyvä, että tutkijan sitoutumista ja jäämistä Suomeen vahvistetaan. Pidempi oleskeluluvan voimassaoloaika mahdollistaa työrauhaa keskittyä jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön. Tämä voi motivoida tutkijoita pysyvämpään oleskeluun ja integroitumiseen Suomeen, mutta ei yksin takaa kotoutumista.
Talent Boost -ohjelman pohjalta luotuja hyviä käytänteitä on skaalattava yhä sujuvimmiksi korkeakoulujen ja alueiden kesken.
Maahanmuuttajalla täytyy olla mahdollisuus saavuttaa sellaiset kielen perustaidot, että hän pystyy toimimaan, opiskelemaan ja työskentelemään ympäröivässä kieliyhteisössä tasavertaisena muiden kanssa. Korkeakouluissa maahanmuuttajataustaisten kielenoppimisen erilaiset tarpeet on otettava huomioon. Maahan tulevalla pitää olla aito oikeus suorittaa väitöskirjaopintojen ja tutkijan tutkimustyön aikana S2-opintoja.
Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö myös tärkeä osa kansainvälistymistä
Pitkän tähtäimen osaajapulaan vastaamiseksi tarvitaan kv-opiskelijoiden rekrytoinnin vahvistamista myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin. OAJ näkee, että toisen asteen koulutuksen osalta olisi tarkoituksenmukaista tehdä samankaltainen esitys lainsäädäntöön kuin aiemmin korkeakouluopiskelijoille tai nyt jatko-opiskelijoille.
Lataa ja lue koko lausunto