OAJ vaatii, että opetusalan koko henkilöstö pitää rokottaa ennen kesäkuun loppua. Erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstö pitäisi rokottaa mahdollisimman pian. Vaatimukset sisältyvät OAJ:n lausuntoon valmisteilla olevasta rokoteasetuksen muutoksesta. Asetuksen muutos mahdollistaa rokotusjärjestyksen muuttamisen alueellisten tarpeiden mukaan.
OAJ pitää sosiaali- ja terveysministeriön valmistelevan rokoteasetusmuutoksen puutteena sitä, ettei valmistelussa ole lainkaan otettu huomioon mahdollisuutta priorisoida kasvatus- ja opetusalaa rokotusjärjestyksessä. Priorisoinnin vaikutuksia ei myöskään ole arvioitu. 76 maata on asettanut opettajat rokotusjärjestyksessä kärkipäähän.
Jotta lähiopetukseen palaaminen ja sen jatkuminen häiriöttä syksyllä alkavana lukuvuonna on mahdollista, opetusalan koko henkilöstö on rokotettava ennen kesäkuun loppua. Näin vaste ehtii kehittyä elokuun alkupuolelle mentäessä. Kasvatus- ja opetusalan työympäristön palautuminen turvalliseksi vahvistaa yhteiskunnan toimivuutta sekä turvaa lasten ja nuorten henkilöiden kasvu- ja oppimismahdollisuuksia ja hyvinvointia.
Tehtyjen selvitysten mukaan erityisesti lapset ja nuoret ovat kärsineet merkittävästi koronasta ja koronarajoituksista. Myös koronan ilmaantuvuusluvut ovat lapsilla ja nuorilla kasvaneet. Paluu normaaliin vaatii mittavia taloudellisia panostuksia useaksi vuodeksi. Lapsilla ja nuorilla on oikeus erityiseen suojeluun. Suomen ratifioima YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa toimissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu.
Päiväkodeissa ja alakoulujen alimmilla luokilla työskennellään koko ajan lähikontaktissa lasten kanssa. Lähikontakteja ei voi välttää eikä suojautuminen ole mahdollista toisin kuin muilla aloilla.
Oppimisen ja oppijoiden hyvinvoinnin kannalta lähiopetus on ensiarvoisen tärkeää. Eri-ikäisiä koskevat selvitykset kertovat karua tietoa hyvinvoinnin ja mielenterveyden heikentymisestä, kun lähiopetusta ei ole annettu.
Opintojen viivästyminen ja niiden keskeyttäminen on kansantaloudellisesti erittäin kallista. Jo nyt on useita tuhansia nuoria, joihin ei ole saatu yhteyttä ja jotka eivät käy koulua. Juuri julkaistun Sitran selvityksen mukaan on yhteiskunnallisesti kannattavaa satsata työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen, olipa hinta melkein miten suuri hyvänsä. Tällaisia nuoria on noin 38 000. Koronapandemian vuoksi nuorten syrjäytymisen riski on kasvanut.
Lataa ja lue koko lausunto