Lapin yliopisto hakee uutta koulutusvastuuta kasvatustieteen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta erityispedagogiikkaan. Yliopisto haluaa aloittaa erityisopettajakoulutuksen ja alan täydennyskoulutuksen. OAJ pitää ehdotusta tervetulleena, koska Suomessa on pula sekä erityisopettajista että erityisluokanopettajista ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia tarvitaan kattavasti koko maahan.
Lapin yliopiston ehdotus sisältyy yliopistojen opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemiin esityksiin koulutusvastuistaan. Esitykset ovat olleet lausuntokierroksella.
OAJ:n mielestä Lapin yliopistossa ehdotettujen aloituspaikkojen määrän pitäisi olla 30 koulutusvastuuesityksen 20:n paikan sijaan valtakunnallisen erityisluokan- ja erityisopettajapulan vuoksi.
Varhaiskasvatukseen tarvitaan varhaiskasvatuksen erityisopettajia kattavasti koko maahan. Alueellisen Varhaiskasvatuksen erityisopettajien alueellisen saatavuuden parantamiseksi ja varhaiskasvatuksen erityispedagogisen osaamisen vahvistamiseksi on ehdotettuun maisteriohjelmaan edellyttävä kiintiöitäväksi riittävän suuri vuosittainen aloituspaikkamäärä henkilöille, joilla on kasvatustieteen kandidaatin tutkinto ja varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tämä tarve pitäisi ottaa huomioon ja arvioida, riittääkö erillisen maisteriohjelman 10 aloituspaikan vuosittainen määrä.
Koulutuksen laatu turvattava myös vastuiden lisääntyessä
OAJ:n mielestä yliopistojen koulutusvastuita on arvioitava useasta eri näkökulmasta. On arvioitava, onko ehdotetut lisäykset resursoitu riittävästi niin, että koulutus pystytään järjestämään laadukkaasti ja että koulutuksen pohjana oleva tutkimuspohja on riittävän vahva ja laadukas.
Koulutusvastuun laajentaminen edellyttää yliopistolta vahvaa tutkimusperustaa, sillä yliopiston on tarjottava tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Koulutusvastuun laajentamisessa on kysymys siten myös tutkimuksesta ja sen resursseista. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön että opetuksen tukihenkilöstön lisäyksiä ja rekrytointeja.
Lisäksi ennakointitietojen hyödyntäminen koulutusvastuualoitteissa on tärkeää, jotta osaamistarpeeseen pystytään yhteiskunnallisesti vastaamaan.
Yliopistojen koulutusvastuista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Voimassa oleva asetus edellyttää, että yliopistot tarjoavat koulutusvastuidensa osalta kaikki kolme sykliä (alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto sekä tieteellinen tai taiteellinen jatkotutkinto). Osassa koulutusvastuuesityksistä tämä ehto ei täyty.
Koulutusvastuiden säätely on laaja korkeakoulupoliittinen ja osaltaan myös yliopistojen autonomiaan liittyvä kysymys. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on lainsäädännöllä säädetty erilaiset koulutus- ja tutkimustehtävät, jotka täydentävät toisiaan ja jotka tarjoavat työmarkkinoille niiden tarvitsemaa erilaista korkeaa osaamista. Säätelyn on jatkossakin varmistettava eri koulutusaloille riittävät koulutusmäärät yhteiskunnan tarpeisiin. Opettajankoulutusta tulee järjestää alueellisesti kattavasti, sillä opettajakoulutuksen alueellinen sijoittuminen näkyy kelpoisten opettajien saatavuutena.
Lataa ja lue koko lausunto