Valtion vuoden 2022 talousarvioon ei ole tulossa merkittäviä muutoksia kasvatuksen ja koulutuksen rahoitukseen. Kasvatukseen ja koulutukseen osoitetaan kertaluontoista rahoitusta ja muutamia pysyviä lisäyksiä, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitus.
OAJ:n mielestä eduskunnan käsiteltävänä olevassa koulutuspoliittisessa selonteossa pitää sitoutua monivuotiseen koulutuksen perusrahoituksen kasvuohjelmaan. Selonteossa mainitut hyvät tavoitteet jäävät vaille merkitystä, jos niiden toteuttamiseen ei osoiteta resursseja.
Koronaepidemian helpottaessa on alkanut oppimisvajeiden korjaus, jolle on varattava riittävästi aikaa ja varoja usean vuoden ajan. Koronatukia tulisi budjetoida kehysmenettelyssä useaksi vuodeksi eteenpäin. Ennakoiva varautuminen on välttämätöntä, jotta oppimisvajeiden paikkaamiseksi saadaan rekrytoitua osaavaa, kelpoista opetushenkilöstöä.
Oppimisvajeiden paikkaamista ei voida siirtää toteutettavaksi opetusalan muiden hankkeiden kautta, sillä hankkeilla on tarkoitus kehittää koulutusta, ei paikata syntyneitä oppimisvajeita.
Varhaiskasvatuksen tuen malli on torso ja kehittämisrahan vaikuttavuus heikko
Eduskunta on saanut käsiteltäväksi varhaiskasvatuslain muutoksen, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen saamaa tukea varhaiskasvatuksessa. Rahaa uudistukselle on varattu budjetissa 15 miljoonaa euroa. Siitä käytetään 1,5 miljoonaa erityisen tuen päätöksenteosta syntyvään byrokratiaan. Loppu 13,5 miljoonaa on kohdentamatta ja tarkoitettu yleisesti tuen tehostamiseen. Näin kuntien ja yksityisten järjestäjien rahoitus kasvaa, mutta velvoitteet eivät muutu.
Varhaiskasvatus saa ensi vuonna suunnitellun 80 miljoonan euron kehittämisrahansa oikeus oppia -hankkeen myötä. OAJ kiittää rahoituksesta, mutta nostaa esille haasteen rahoituksen kohdentamisesta. Kertaluontoinen hankeraha ei toimi vaikuttavasti silloin, kun todellinen tarve on vahvemmalle perusrahoitukselle. Varhaiskasvatuksessa on merkittävä pula opettajista. Tarve on alan koulutuksen aloituspaikkamäärän kasvattamiselle ja perustyön paremmalle resurssoinnille. Tätä tarvetta ei pystytä paikkaamaan vain hankerahoituksella.
Perusopetus kaipaa kiperästi opettajamitoituksia
Perusopetuksessa opettajien jaksaminen on ollut koetuksella koko epidemian ajan. OAJ:n teettämän kyselyn tulokset ovat hälyttäviä. Lähes 60 prosenttia opettajista on harkinnut viime vuosina alan vaihtoa.
Syiksi alanvaihtohaluihin mainitaan etenkin muuttuneet työskentelyolot ja työmäärän valtava kasvu. OAJ vaatii opettajamitoituksen selvittämistä, jotta työmäärän kasvua voidaan hillitä ja jotta perusopetuksen laatu voidaan varmistaa vastakin. Opetusministeri on luvannut eduskunnan täysistunnossa, että tällainen selvitys tehdään, joten OAJ edellyttää ripeää toimeenpanoa.
Uudistukset kuormittavat lukioita, ammatillisessa koulutuksessa rassaa rahoituksen määräaikaisuus
Lukiossa on toteutettu merkittäviä uudistuksia viime vuosien aikana. Lukion yksikköhinta on ollut viime vuodet nouseva, mutta taso on edelleen vuoden 2012 tasoa alhaisempi. Tehtävien määrä on kasvanut merkittävästi. Lukioiden kokonaisrahoitus vähenee leikkausten vuoksi vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa. Puuttuva rahoituksen maksajiksi ovat joutumassa jo valmiiksi talousvaikeuksista kärsivät kunnat.
Ammatillisen koulutuksen rahoitustaso on ollut jo pitkään kaukana kestävästä tasosta. Korjauksia on tehty, mutta lähes ainoastaan määräaikaisella rahoituksella. OAJ kiittää budjetissa kohdennettua 70 miljoonan euron rahoitusta, jolla voidaan paikata oppilaitosten opettajavajetta. Opettajarahat sovittiin viime budjetissa kaksivuotiseksi 150 miljoonan euron kokonaisuudeksi, mikä mahdollisti koulutuksen järjestäjälle toiminnan suunnitelmallisen toteuttamisen edes osittain. Nyt varmuutta rahoituksen jatkosta ei taaskaan ole. OAJ on esittänyt jo pitkään rahoituksen muuttamista pysyväksi rahoitukseksi.
Korkeakoulujen opiskelijamäärä kasvaa, mutta rahoitus ei riitä tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamiseen
Korkeakouluissa opiskelijoiden määrä opetus- ja tutkimushenkilöstön määrään verrattuna on karkaamassa. Aloituspaikkojen lisäykset ovat tarpeen osaamistason nostamiseksi.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan 15:tä miljoonaa euroa, joka on määräaikaista rahoitusta ja jonka suuruus tutkintoa kohden ei vastaa todellisia kustannuksia. Korkeakoulujen aloituspaikkalisäykset edellyttävät korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamista