Varhaiskasvatuksen opettajat tekevät yhteiskunnallisesti merkityksellistä asiantuntijatyötä. Työnteon olosuhteet haastavat työhyvinvoinnin ja laadun. Työn arkeen tarvitaan aikaa pysähtyä ja ajatella, mikä työssä on merkityksellistä, Kaisa Pelanteri kirjoittaa.
Työntekijät, huoltajat ja päättäjät ovat viime aikoina tuoneet esiin huoltaan varhaiskasvatuksen työoloista ja laadusta. Julkisuudessa keskustelua on herättänyt esimerkiksi OAJ:n alanvaihtoa koskeva kysely, joka paljasti huolestuttavia tietoja. Jo ennestään opettajapulasta kärsivällä alalla moni harkitsee alanvaihtoa. Pääsyinä ovat työn kuormittavuus ja palkkataso. Alanvaihdon harkitseminen on ymmärrettävää, kun resurssit ovat tiukoilla ja riittämättömyyden tunne on liian usein läsnä.
Alanvaihdon harkitseminen on ymmärrettävää, kun resurssit ovat tiukoilla ja riittämättömyyden tunne on liian usein läsnä.
Varhaiskasvatuksen opettajan työ on vaativaa vuorovaikutustyötä, joka vaatii vahvaa asiantuntemusta. Tiimityö on oleellinen osa varhaiskasvatuksen opettajan työtä. Kun tiimi toimii hyvin ja laadukkaasti, jokainen voi tehdä työtään oman koulutuksen, perustehtävän, osaamisen ja vahvuuksien kautta, ymmärtäen toisen työn merkityksen myös kokonaisuuden kannalta.
Tiimin toiminta välittyy suoraan lapseen, ja pedagoginen vastuu on opettajalla. Osaava ja hyvinvoiva varhaiskasvatuksen opettaja on erityisesti lapsen ja lapsiryhmän etu.
Osaava ja hyvinvoiva varhaiskasvatuksen opettaja on erityisesti lapsen ja lapsiryhmän etu.
Asiantuntijat tarvitsevat aikaa ajattelulle
Oman työurani alkuvaiheilla sain kollegaltani neuvon: jätä aikaa ajattelulle! Tähän ohjeeseen olen palannut monta kertaa, välillä pysähtyen, välillä havahtuen siihen, että ei ole ollut aikaa ajatella. Kun pysähtyy tutkimaan omaa työtään ja opettajuuttaan on mahdollista huomata se, mikä omassa työssä ja osaamisessa on oikeasti tärkeää ja arvokasta.
Opettajan työ on moniulotteista ja merkityksellistä työtä yksittäiselle lapselle ja koko yhteiskunnalle. Tämän vaativan ja merkityksellisen työn vaikuttavuuden ymmärrys sekä halu tehdä työ hyvin aiheuttaa toisaalta myös riittämättömyyden tunnetta.
Kunpa löytyisi ajatus siitä, että riittää, että 60-prosenttinen suoritus on jo hyvä.
Kunpa löytyisi ajatus siitä, että minä riitän ja että 60-prosenttinen suoritus on jo hyvä. Kaiken tärkeän ja velvoittavan työn tekemisen rajaaminen ja aikatauluttaminen ei ole helppoa. Päiväkodin raja-aita on fyysinen ja konkreettinen raja lapselle, mutta työnteon rajat eivät ole näin selkeitä. Kuitenkin kaikilla meillä on rajamme ja niiden löytäminen on usein helpottavaa. Ajatus siitä, että lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, pätee yhtä lailla meihin aikuisiin.
Opettajan identiteetin kirkastumisella on hyvinvointia ja osaamista lisääviä vaikutuksia
Saan mahdollisuuden olla työnohjaajan roolissa mukana OAJ:n työhyvinvointirahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään työnohjauksella vahvistamaan opettajuutta varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena on tukea työhyvinvointia, osaamista ja johtajuutta siten, että se hyödyttää sekä työntekijää että hänen työyhteisöään.
Hankkeessa varhaiskasvatuksen opettajat saavat mahdollisuuden pysähtyä ajattelemaan ja pohtimaan työtään yhdessä kollegojen kanssa. Kohtaamiset tapahtuvat vertaisryhmien työnohjauksessa sekä pedagogisissa kahviloissa, jotka tässä yhteydessä tarkoittavat osallistavia koulutuksellisia kohtaamisia.
Jo ensimmäisten kohtaamisten jälkeen on selvä, että tämänkaltaiselle toiminnalle on tarve ja että varhaiskasvatuksen opettajilla on valtava ammattitaito sekä halu tehdä työtä suurella sydämellä. Hankkeen etenemistä voi seurata Instagramissa @vakaope_työnohjaus -tilillä.
Kun on aikaa ajatella työtään, sen huomaa. Kun aikaa ei ole, senkin huomaa.
Kun on aikaa ajatella työtään, sen huomaa. Kun aikaa ei ole, senkin huomaa. Mitä tapahtuu, kun saamme aikaa ajatella opettajuuttamme? Jokainen varhaiskasvatuksen opettaja voi olla rohkeasti ylpeä työstään ja tehdä perustehtäväänsä kuuluvaa työtä suurella sydämellä, omia vahvuuksiaan hyödyntäen. On monta tapaa olla hyvä opettaja.
Kaisa Pelanteri
Kaisa Pelanteri on kasvatustieteen maisteriksi valmistunut varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen opettaja sekä ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Lisäksi hänellä on Opetushallinnon tutkinto, ja hän opiskelee parhaillaan työnohjaajaksi.
Paina sana tulevaisuuksien tekijältä
- Opettajat kaikilla koulutusasteilla tekevät tulevaisuuksia kaikenikäisille oppijoille ja koko Suomelle.
- Opettajat ja alan esihenkilöt ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. He tuntevat niin työn merkityksen kuin sen epäkohdat. Painava sana -blogi antaa puheenvuoron heille.
- OAJ kannustaa opettajia tuomaan myös muilla keinoilla esiin osaamistaan ja työnsä merkitystä.
Tutustu erilaisiin tapoihin osallistua Tehdään tulevaisuuksia -kampanjaan.
