Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 100 vuotta sitten 15.4. Päätös osoittautui Suomen hyvinvoinnin ja tulevan menestyksen näkökulmasta ratkaisevaksi. Kun eduskunta päätti kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta, se loi samalla pohjan suomalaisen koulutuksen tasa-arvolle ja demokratialle, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.
Tänään 15.4. tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta yleisen, kaikille yhteisen oppivelvollisuuslain vahvistamisesta Suomessa. Nykyinen koulutuksen huippumaa Suomi oli tuolloin jälkijunassa muihin maihin verrattuna, ja päätös kaikkien suomalaisten velvoittavasta opinpolusta syntyi pitkän vastustuksen jälkeen. Yleinen oppivelvollisuus oli saatu voimaan ympäri Eurooppaa jo useassa maassa ennen Suomea.
Päätös osoittautui kuitenkin Suomen hyvinvoinnin ja tulevan menestyksen näkökulmasta ratkaisevaksi. Kun eduskunta päätti kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta, se loi samalla pohjan suomalaisen koulutuksen tasa-arvolle ja demokratialle, jotka ovat johdattaneet upeasti suomalaista koulutuspolitiikkaa sen jälkeen, poliittisista voimasuhteista riippumatta.
Kun eduskunta päätti kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta, se loi samalla pohjan suomalaisen koulutuksen tasa-arvolle ja demokratialle, jotka ovat johdattaneet upeasti suomalaista koulutuspolitiikkaa sen jälkeen, poliittisista voimasuhteista riippumatta.
Samaa tahtopolitiikkaa ja päättäväisyyttä tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi osoitettiin, kun Suomessa vajaa 50 vuotta sitten siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiseen peruskouluun, jonka tavoitteena oli ja on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.
Tässäkin uudistuksessa vastustus oli suurta, mutta historia on opettanut, että päätös oli Suomen tulevaisuuden kannalta oikea.
Vuosi 2021 on monella tapaa merkityksellinen vuosi. Se on samalla toivottavasti hyppy uuteen aikakauteen koronan jälkeisessä maailmassa, mutta myös päivitys koko suomalaisen koulutuksen perusrakenteeseen, oppivelvollisuuteen.
Sadassa vuodessa maailma on muuttunut järisyttävän paljon. Jäljellä on kuitenkin tarve ja tahto tarjota kaikille suomalaisille maailman parasta koulutusta ja rakentaa sivistystä ja sivistysvaltiota. Sadassa vuodessa suomalainen opetus ja koulutus on kohonnut oppimistuloksiltaan maailman parhaaksi ja arvostetuimmaksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä on myös poikkeuksellisen tasa-arvoinen.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on myös poikkeuksellisen tasa-arvoinen.
Oppivelvollisuusuudistus nähtiin vuonna 1921 osin välineenä taata kaikille mahdollisuus menestyä työelämässä, mutta jo silloin oli vahva ymmärrys myös siitä, että koulutuksella on itseisarvo, ei vain välinearvo.
Samoista lähtökohdista on saatu aikaan oppivelvollisuuslain uudistaminen, joka astuu voimaan 1.8.2021. Tällä kertaa Suomi näyttää muille Pohjoismaille esimerkkiä ja ulottaa ensimmäisenä oppivelvollisuuden koskemaan myös toisen asteen opintoja.
Tällä kertaa Suomi näyttää muille Pohjoismaille esimerkkiä ja ulottaa ensimmäisenä oppivelvollisuuden koskemaan myös toisen asteen opintoja.
Luottamus erittäin hyvän opettajan peruskoulutuksen saaneiden opettajien antamaan laadukkaaseen opetukseen on antanut vahvan pohjan Suomen vauraudelle ja samalla myös vakaudelle. Nyt tehty oppivelvollisuuden uudistaminen päivittää koulutuksen rakenteita ja antaa mahdollisuuden Suomelle tarjota jokaiselle nuorelle kestävän pohjan elämälle myös tulevina vuosikymmeninä.
Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen on varsin merkityksellinen uudistus.
Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen on varsin merkityksellinen uudistus.
Vaikka uudistuksen toteuttaminen on oppilaitosten arjessa varmasti myös haasteellista, sitä kannattaa juhlistaa. Ehdotankin, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ensi lukuvuoden (2021–2022) alkuun yhteisen juhlatilaisuuden, jotta voimme kaikki juhlia uudistettua oppivelvollisuutta.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitterissä @OlliLuukkainen
