Neuvottelukierrosta lähestytään osin vanhoin, osin uusin askelluksin. Eduskuntaa ja maan hallitusta ollaan hakemassa avuksi sopimusneuvotteluihin, lähinnä tukemaan rahallisesti kunta-alan sopimusneuvotteluja. Jono kasvaa kulisseissa niiden ovilla koko ajan.
Työ- ja virkaehtosopimuksia koskeva neuvottelukierros on jo käynnistynyt yksityisellä sektorilla, ja uusia sopimusaloja aloittaa ihan pian omat neuvottelunsa. Julkisen sektorin varsinaiset neuvottelut käydään vasta vuoden 2022 puolella.
Neuvottelukierrosta lähestytään osin vanhoin, osin uusin askelluksin. Metsäteollisuuden patruunat aikovat sekä murtaa ammattijärjestöjen asemaa ja toimintaa että luoda omat lait sopimusneuvotteluille. Siltä suunnalta lienee vielä monenlaista yllätystä luvassa.
Viennin valta-alan, teknologiateollisuuden, osalta tilanne on vielä varsin sekava. Vasta pieni vähemmistö yrityksistä on siirtynyt uuteen kansallisia sopimuksia neuvottelevaan järjestöön. Perinteisesti kuitenkin tuo sopimusala on kertonut muodostavansa sopimuskierroksen palkka-ankkurin, jota heidän mielestään nytkään ei kukaan saa ylittää. Ans kattoo ny.
Monet ammattiryhmät jonottavat valtion kirstulle
Uusi vanha piirre on, että eduskuntaa ja maan hallitusta ollaan hakemassa avuksi sopimusneuvotteluihin, lähinnä tukemaan rahallisesti kunta-alan sopimusneuvotteluja.
Jono kasvaa kulisseissa niiden ovilla koko ajan. Siellä on hoitajien ja opettajien lisäksi jo monia muita ammattiryhmiä odottamassa, kaikki vain eivät ole olleet asiallaan julkisuudessa. Lisärahaa sopimuspöytään ovat varmasti pyytämässä myös vientialat, koska ne mielestään tuovat rahan Suomeen.
Onkin mielenkiintoista nähdä, millaiseen tärkeysjärjestykseen maamme johtavat poliitikot lähtevät eri ammattiryhmiä laittamaan. Se lienee heillekin selvää, että nuo mahdolliset rankinglistat nostaisivat ennennäkemättömän kohun palkanansaitsijoiden keskuudessa, varmasti myös mediassa. Some saa niistä runsaasti polttoainetta.
Julkinen sektori piti yhteiskuntaa pystyssä pandemian aikana. Muun muassa koulut ja varhaiskasvatus jatkoivat koko ajan toimintaansa, toisin kuin valtaosassa maapalloa. Nämä asiat ovat nyt työnantajien edessä ensi kevään työmarkkinaneuvotteluissa.
Julkinen sektori tarvitsee lisää palkanmaksuvaraa
Ei ole kahta sanaa siitä, etteikö vientialojen menestyksellä ole tärkeä roolinsa koko maamme hyvälle, myös julkisen talouden tasapainolle. Mutta ei ole yhtä sanaa siitä, että julkinen sektori hoitaa osaavan työvoiman, on tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan peruspilari, huolehtii turvaverkoista ja terveydestä, vastaa turvallisuudesta ja infrastruktuurista, rakentaa satamat, lentokentät ja tiet, huolehtii huipputason tasa-arvoisesta koulutuksesta, muun muassa. Myös vientiä varten. Kakun jaolle tätä palkanansaitsijaporukkaa ei kuitenkaan kaivata.
Julkinen sektori piti yhteiskuntaa pystyssä pandemian aikana. Muun muassa koulut ja varhaiskasvatus jatkoivat koko ajan toimintaansa, toisin kuin valtaosassa maapalloa. Nämä asiat ovat nyt julkisen sektorin ja yliopistojen sekä yksityisen opetus- ja varhaiskasvatusalan työnantajien edessä ensi kevään työmarkkinaneuvotteluissa.
Laittakaahan sieltä maan hallituksesta ja eduskunnasta rahaa edellä mainituille työnantajille tulemaan. Ne tarvitsevat nyt palkanmaksuvaraa ja sopimusvarallisuutta. Muuten ei sopimuksia julkiselle sektorille synny.
Mutta pitäkää näppinne erossa varsinaisista palkkaneuvotteluista. Muuten tulette saamaan Suomen sekaisin.
Olli Luukkainen
puheenjohtaja
Twitterissä @OlliLuukkainen
