Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, sanoo perusopetuslaki. Nykyisenä yhdeksän vuotta kestävänä oppivelvollisuus on ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien eli jo lähes 50 vuotta. Oikeus opetukseen on meille suomalaisille vahva perusoikeus, jota on pidetty yhtenä itsenäisen Suomen menestystekijänä.
Eduskuntavaalien läheisyys on tuonut monta myönteistä koulutukseen liittyvää asiaa julkiseen keskusteluun. Se on hyvä, sillä juuri nyt on seuraavan vaalikauden aikana tehtävistä uudistuksista puhuttava ja annettava puolueille mahdollisuus tarttua teemoihin tosissaan. OAJ on tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä jo pitkään.
OAJ:n tavoitteista moni on saanut hyvin vastakaikua, ja se on suunnitelmallisen edunvalvonnan tulosta. Monen puolueen vaaliohjelmasta löytyy muun muassa pyrkimys muuttaa oppivelvollisuus koskemaan myös toista astetta. Näiden puolueiden mallit ovat keskenään hieman erilaisia, mutta tavoite ja perustelut hyvinkin yhteneväisiä. Lisäksi selkeä enemmistö eduskuntavaaliehdokkaista on Ylen vaalikoneen mukaan halukas pidentämään oppivelvollisuutta.
OAJ:n oppivelvollisuusmallilla hyvä perusta osaamiselle
OAJ:n oppivelvollisuusmallin avulla jokainen saa hyvän perustan osaamiselleen. Jos oppivelvollisuutta uudistetaan nyt rohkeasti, nuorten syrjäytymistä voidaan estää ja suomalaisten koulutustasoa nostaa. Kyse on pitkällä siirtymäajalla toteutettavasta uudistuksesta, josta on tehtävä ratkaisut tulevassa hallitusohjelmassa.
Malli on rakennettu kuuden kohdan mukaan, joissa jokaisessa esitetään ratkaisu siihen, kuinka nykyistä oppivelvollisuutta tulisi kehittää varhaiskasvatuksesta alkaen. Laadukkaalla, pedagogisella varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Se on myös tehokkain keino tasata lasten tulevaa opintietä ja mahdollisuuksia pärjätä elämässään.
Esiopetus 2-vuotiseksi, oppivelvollisuus 19-vuotiaaksi asti
Muutetaan maksuton esiopetus kaksivuotiseksi siten, että osallistumisvelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 vuotta. Tehdään esi- ja alkuopetuksesta joustava kokonaisuus, joka huomioi lasten yksilölliset kehitysvaiheet ja oppimisen valmiudet. Lisätään arviointityökaluja ja -kriteereitä, jolloin oppilaiden arviointi ja tuki toteutuvat nykyistä yhdenvertaisemmin. Kriteereillä voidaan myös varmistaa se, ettei kukaan siirry eteenpäin puutteellisin tiedoin ja taidoin.
OAJ:n oppivelvollisuusmallin avulla estetään koulutuspolun katkeaminen tarjoamalla jokaiselle riittävää koulunkäynnin tukea ja opinto-ohjausta perus- ja toisen asteen aikana sekä nivelvaiheessa. Kun oppilaan koulunkäyntikyvystä pidetään huoli ja hän saa oikeaan aikaan riittävästi opettajan opetusta, tukea ja ohjausta, ei toiselle asteelle siirtymisessä ole ongelmia.
Perusopetus voi OAJ:n mallin mukaan päättyä joustavasti joko nykyistä aikaisemmin tai myöhemmin, kun oppilas on 15–19-vuotias. Perusopetuksen 7–9-luokkien aikana on mahdollista suorittaa lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja.
Oppivelvollisuus tulee muuttaa siten, että se kattaa myös toisen asteen opinnot siihen asti, kun nuori täyttää 19 vuotta. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että oppivelvollisuusiän nostolla on positiivisia vaikutuksia koulutustasoon, työmarkkinoille siirtymiseen ja lopulta myös työllistymiseen sekä tulotasoon.
Ulotetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle
Maailma on muuttunut ja muuttuu yhä nopeammassa tahdissa, siksi koulunkin tulee seurata aikaa. Suomessa on yli 600 000 työikäistä aikuista, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja näistä kasvava joukko on nuoria aikuisia. Oppivelvollisuuden uudistaminen on tehokkain keino nostaa osaamistasoa ja vähentää koulupudokkuutta. Seuraavassa hallitusohjelmassa oppivelvollisuus on uudistettava!
OAJ:n oppivelvollisuusmalli on kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden vapaasti hyödynnettävissä ja löytyy verkkosivuilta koulutusratkaisee.fi.
Pauliina Viitamies, erityissasiantuntija OAJ
