Kuvittele, että sinun pitäisi päättää, mitä Suomessa on seuraavien neljän vuoden aikana tehtävä, jotta maamme asukkaat vauvasta vaariin ja vielä lukuisat sukupolvet meidän jälkeemme olisivat tyytyväisiä ja saisivat asua turvallisessa ja terveellisessä hyvinvointivaltiossa.
Jotta tehtävä ei olisi liian helppo, sinun pitäisi saada myös muut olemaan kanssasi samaa mieltä asioista, joita haluaisit itse toteuttaa.
Tätä tekee hallitusneuvottelija 14.4. pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen. Koko Suomen kaikkien asioiden pitäisi mahtua hallitusohjelmaneuvotteluja käyvän poliitikon päähän. Hänellä on oltava selkeä näkemys siitä, millaisen Suomen hän haluaa.
Hänen on myös pystyttävä neuvottelemaan hallituskumppanien kanssa kompromissien kautta yhteinen tahtotila, millaisen Suomen he hallituspuolueina neljän vuoden päästä haluavat.
Yhteinen näkemys kirjoitetaan hallitusohjelmaksi, jota seuraavat neljä vuotta toteutetaan ja toimeenpannaan. Hallitusohjelmaneuvottelijalla tulee olemaan kiire, stressiä ja unettomia öitä. Helpottaakseni tätä laadin hänelle huoneentauluksi muistilistan siitä, mitä hallitusohjelmaan pitäisi vähintään kirjata kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen osalta.
Hallitusohjelmaneuvottelijana pidän huolen siitä, että kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta kirjataan hallitusohjelmaan, että:
- Perustetaan valtakunnallinen koulutuksen tulevaisuusfoorumi ja laaditaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU).
- Kasvatus-, koulutus- ja tutkimus nähdään investointia. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen perusrahoitusta lisätään säätämällä opettajamitoituksesta sekä uudistamalla varhaiskasvatus- ja perusopetuslain säännökset lapsen ja oppilaan oikeudesta tukeen. Pirstaleinen hankerahoitus muutetaan pitkäkestoiseksi kehittämisrahoitukseksi. Myös korkeakoulutuksen perusrahoitusta lisätään ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdennetaan neljä prosenttia BKT:stä.
- 100 vuotta vanha oppivelvollisuus uudistetaan monipuoliseksi tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi kokonaisuudeksi.
- Lainsäädännöllä asetetaan selkeät minimitavoitteet ja laatukriteerit varhaiskasvatuksen ja eri koulutusasteiden opetuksen ja koulutuksen järjestämiselle. Lisäksi laaditaan mittarit, joilla pyritään mittaamaan toiminnan tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä laadullisesti että määrällisesti. Nämä toimivat koulutuksen kehittämisen, arvioinnin ja suunnittelun tukena.
- Opiskeluympäristön turvallisuutta kehitetään täsmentämällä opiskelu- ja työrauhaa koskevia säännöksiä, uudistamalla opiskeluhuoltolaki, keventämällä esimiesten ja henkilöstön työkuormitusta ja laittamalla työnteon edellytykset kuntoon sekä korjaamalla sisäilmaongelmat.
- Kasvatus-, koulutus- ja tutkimus ja niiden kehittäminen nähdään keskeisenä keinona, kun pyritään ratkaisemaan ns. pirullisia ongelmia, lisäämään kilpailu- ja innovaatiokykyä ja nostamaan työllisyysastetta. Esimerkiksi ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan ja osaajapulaan ovat perustaitotakuu, avoimet ammatilliset koulutukset sekä muunto- ja päivityskoulutukset.
- Kotoutumiskoulutus ja sen rahoitus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön.
- Opettajarekisteri perustetaan turvaamaan ajantasainen tieto alan työvoimatarpeesta, ammatin vetovoimaisuus, ajantasaisen osaamisen päivittämisen seuranta ja alan tutkimustoiminnan kehittäminen. Opettajien professioita ja pedagogista vapautta vahvistetaan, kelpoisuuksista pidetään kiinni ja korkeatasoista esimiesten koulutusta ja opettajankoulutusta kehitetään sekä turvataan heille jatkuva osaamisen kehittäminen.
- Korkea-asteen duaalisuus – ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset tavoitteet ja omat lainsäädännöt – säilyvät. Yliopistoista tullaan työmarkkinoille jatkossakin maistereina ja ammattikorkeakouluista ammattikorkeakoulututkinnolla. Työelämää kehittävien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemaa vahvistetaan ja niiden määrää lisätään.
- Tuetaan korkean osaamisen osaamiskeskittymien muodostamista eri puolille maata.
- Jatkuva oppiminen toteutuu ja siihen kohdennetaan rahoitus sekä kehitetään toimivia rahoitusmalleja eri toimintoihin ja tarpeisiin, esimerkiksi osaamisseteli.
- Kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat julkisia voittoa tavoittelemattomia palveluita, joita yksityinen sektori täydentää. Kun aluehallintovirasto epäilee lainsäädännön rikkomuksia, sillä on oikeus puuttua oma-aloitteisesti kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen, ja sillä on myös toimivat sanktiokeinot.
Nina Lahtinen, koulutusasiainpäällikkö OAJ
