Ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkinnon inflaatiokorjattu hinta on lähes puolittunut ja kokonaisrahoituksen reaalinen lasku on ollut noin 200 miljoonaa euroa. Tällä hallituskaudella ammattikorkeakouluihin on jo sovittu kohdistuvaksi 100 miljoonan euron perusrahoituksen leikkaukset.
Samalla kun ammattikorkeakoulujen rahoituksesta riipaistaan siivu, odotetaan niiltä tuloksia ja uusien ovien avauksia; enemmän ammattiosaajia työmarkkinoille ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistyön tuottavuuden lisäystä.
Ammattikorkeakouluja kannustetaan kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin, mutta odotukset ja käytettävissä olevat resurssit eivät yksinkertaisesti muodostaa enää sähkökemiallista paria. Galvaaninen yhteys on heikko.
Kehitys on jatkuvaa – elektrolyyttiliuosta tarvitaan lisää
Opetushenkilstön määrä on vähentynyt rahoituskehyksen kutistumisen tahtiin ja työ on muuttunut pirstaleisemmaksi. Yhä useammalle on noussut opetustehtävän rinnalle tutkimustyötä, verkostoissa toimimista ja kansainvälisiä tehtäviä. Lisäksi kasvaneet opiskelijamäärät, suuremmat opiskelijaryhmät sekä opintojen yksilöllistäminen vähentyneen lähiopetuksen kanssa ovat lisänneet opettajan työmäärää ja heikentäneet opiskelijoiden mahdollisuuksia korkeatasoiseen oppimiseen. 1600 tunnin vuosityöajasta on tullut huolestuttavasti unelma, joka on karkaamassa käsistä.
Kansallisena tavoitteena on nostaa koulutustasoa. PISA-tutkimuksissa näkynyt oppimistulosten romahdus on näkynyt myös ammattikorkeakoulujen arjessa. Ammatillisille toisen asteen oppilaitoksille on viime vuosina jaettu niukkuutta ja samaan aikaan entistä useamman opiskelijan odotetaan jatkavan korkeakouluopintojen polulle. Tästä kaikesta seuraa, että aiempaa useammalla ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittavalla nuorella ja aikuisella on puutteellinen pohjaosaaminen eikä tarvittavia valmiuksia tutkintonsa suorittamiseen.
Opettajat toimivat todellisina koulutuksellisen tasa-arvon vahvistajia. Juuri siksi valtion ja ammattikorkeakoulujen on tehtävä nyt tarvittavat korjausliikkeet, jotta ammattikorkeakoulut säilyvät kilpailukykyisinä työpaikkoina sekä laadukkaina oppimisen ja kohtaamisen foorumeina.
1. Haasteiden kanssa jaksetaan, jos henkilöstöön ja opiskelijoihin satsataan
Opettajien on kyettävä voimavarojensa mukaan työskentelemään niin, että oppimiskulttuuri on yhdenvertainen ja arvostava, ja että opiskeluilmapiiri on kannustava. Kansallisen koulutuksen arviontikeskus Karvin arvioinnissa nousi esille, että opiskelijat kaipaavat sosiaalista tukea niin opettajilta kuin korkeakouluilta.
Ongelmien ei voi enää lakaista maton alle. Tästä eteenpäin valtion on varmistettava, että ammattikorkeakouluilla on perusrahoitus kunnossa ja niillä on aito mahdollisuus satsata henkilöstöön ja opiskelijoihin. Opettajilla on oltava aikaa kohdata, ja heillä on oltava riittävästi mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen. Korkeakoulujen pedagogisen johtamisen linjaukset on toteutettava opettajien, opiskelijoiden ja johdon yhteistyöllä.
2. Tarvitaan lisää tutkittua tietoa ja oman osaamisen kehittämisen paikkoja
Ammattikorkeakoulujen opetus perustuu työelämän tarpeisiin sekä tutkittuun tietoon. Ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat oman alansa ammattilaisia, joiden tehtävä on myös uudistaa työelämää. Kaikilla opettajilla tulee olla aika ajoin mahdollisuus sukeltaa koulutettavaan alaan liittyvän viimeisimmän tiedon äärelle esimerkiksi työelämäjaksoilla. Työelämäjaksojen tulisi olla osa ammattikorkeakoulujen pedagogista strategiaa.
Myös alan pedagogisen tutkimuksen on tapahduttava siellä, missä ammatin oppimista ja ammatillista kasvua tapahtuu. Ammattikasvatuksen tutkimus tarvitsee vahvistuakseen ammatillisten opettajakorkeakoulujen aseman kirkastamista ja riittäviä voimavaroja, jotta myös heillä on mahdollisuuksia tarjota ammattikorkeakoulujen opettajalle paikkoja tutkia ja kehittää omaa osaamistaan ja korkeakoulupedagogiikkaa.
3. Opettajan työ tarvitsee kunnianpalautuksen
Opettavat ja ohjaavat opettajat tarvitsevat tukea työssään jaksamiseen ja työyhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen. Hyvinvoiva yhteisö on korkeakoulun menestyksen tekijä ja pedagoginen hyvinvointi on koko korkeakouluyhteisön hyvinvointia.
Opettajan työtä on kehitettävä tutkitun tiedon ja työelämäpalautteiden pohjalta. OAJ seuraa yhdessä Haaga-Helian ammatillisen opettajankoulutuksen tutkijaryhmän kanssa ammattikorkeakoulujen opetus-, tukimus- ja asiantuntijatyön kehittymistä viiden vuoden välein. Tutkimuksella tuodaan näkyväksi, millaista on ammattikorkeakoulussa työskentelevän arki ja millaisia kehittämistarpeita nousee esille. Ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos.
P. S. Uusimman OAJ:n ammattikorkeakouluissa työskenteleville jäsenille suunnatun jäsenkyselyn 1 300 vastaajan vastaukset ovat juuri saapuneet. Tuloksia on odotettavissa jo esimerkiksi seuraavan ammattikorkeakoulujen tulossopimusneuvottelujen yhteyteen.
4. Koulutusmäärien kasvattamisen edellyttää rahoitusta
Jos haluamme lisätä koulutusmääriä laskematta koulutuksen laatua, pitää lisätä samassa suhteessa myös rahoitusta. Suomi voi uudistua ja menestyä vain tulevaisuuteen katsovien osaajien avulla. Se onnistuu, jos opettajat voivat tarjota opiskelijoille laadukasta opetusta ja tukea.
