Suomessa on huolestuneina luettu romahtaneista PISA-tuloksista. Vaikka olemme yhä kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla, Suomen laskeva suunta tuloksissa on hälyttävä. Varsinkin kun tähän asti lievä laskutrendi on muuttunut jyrkäksi laskuksi. Oppimisen tuen kuntoon laittaminen auttaisi nostamaan oppimistuloksia.
PISA-tuloksia selittää moni asia ja osin myös mittausaikaan osunut koronapandemia. Siitä huolimatta tuloksissa on nähtävissä niin selvä laskusuunta, että nyt viimeistään on herättävä muuttamaan trendiä. Muutos on mahdollinen ja välttämätön!
Toimiva oppimisen tuki on asia, jolla on ratkaisevan suuri merkitys oppimistuloksiin. Se, miten oppimisen tuki järjestetään ja kuinka hyvin tuki toimii, vaikuttaa sekä tuen tarvitsijoihin että kaikkiin muihinkin oppilaisiin. Oppimisen tuen toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa suuresti myös opettajien työssäjaksamiseen ja mahdollisuuteen saada oppilaat innostumaan oppimisesta ja pääsemään niin hyviin tuloksiin, kuin mihin heillä on edellytyksiä.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa luvataan uudistaa perusopetuksen oppimisen tuen lainsäädäntö niin, että sillä turvataan riittävä tuki ja vähennetään opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Hallitusohjelman tavoitteena on, että tuen muodot ovat valtakunnallisesti yhtenäiset, selkeät ja monipuoliset ja jatkossa pienryhmäopetus sekä erityisluokissa annettava opetus on entistä vahvemmin lainsäädännön nojalla mahdollista.
Hallitusohjelman tavoitteet ovat hyviä, mutta pitää muistaa, että ne on kirjoitettu ennen kuin Suomen PISA-romahdus oli tiedossa. Ei siis voi olettaa, että perusopetukseen luvattu 200 miljoonan euron lisärahoitus olisi riittävä muuttuneessa tilanteessa. Huomioon otettavaa on myös se, että samaan aikaan tehtävät kuntien valtionosuuksien leikkaukset kohdistuvat suoraan perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Nyt täytyy varmistaa, että perusopetuksen järjestämiseen sekä lainsäädäntöuudistukseen on riittävä rahoitus. Ensiarvoisen tärkeää on, että oppimisen tuen lainsäädännöstä tulee riittävän täsmällinen, velvoittava ja yksiselitteinen, jotta voidaan varmistaa jokaisen oppilaan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset oikeudet oppimisen ja koulunkäynnin tukeen.
200 miljoonaa euroa riittää OAJ:n laskelmien mukaan oppimisen tuen kuntoon laittamiseen, mutta perusopetus tarvitsee myös muuta lisärahoitusta. Pelkällä erityisopetuksella ei korjata kaikkia PISA-tuloksiinkin vaikuttavia asioita. Nykyään perusopetuksen ainoat velvoittavat normit ovat opettajien kelpoisuusvaatimukset ja erityisluokkien enimmäisryhmäkokosäädökset. Esimerkiksi yleisopetuksen ryhmäkokoja ei säädellä mitenkään ja tuen tarvitsijoita voi olla yleisopetuksen luokissa määrättömästi. Tämä vaikuttaa jokaisen perusopetuksen oppilaan koulunkäyntiin ja oppimismahdollisuuksiin. Mitä suuremmat ryhmät, sitä vähemmän aikaa opettajalla on yksittäiselle oppilaalle. Myös työrauha ja kouluviihtyvyys heikkenevät liian suurissa ryhmissä.
Perusopetuksen oppimisen tuen lainsäädäntöuudistus on nyt lähtenyt liikkeelle ja opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallituksen esitys tullaan antamaan syksyllä 2024. Uuden lain pitäisi olla voimassa elokuussa 2025. Aikataulu on tiukka, mutta meillä ei ole varaa siirtää tätä uudistusta enää yhtään eteenpäin. Oppimistulokset on saatava jälleen nousu-uralle ja oppimisen tuen vahvistaminen on yksi osatekijä tässä, ehkä jopa avaintekijä. Suomen tulevaisuus ja kilpailukyky vaativat tekoja eikä tuloksia tule ilmaiseksi. Jos meillä ei ole varaa näihin tekoihin, silloin meillä ei ole tulevaisuutta.
Lapsemme ja nuoremme ovat kaikkien koulutuspanostusten arvoisia!
Sari Jokinen
Erityisasiantuntija OAJ
