Työhyvinvointi rakentuu päivittäisessä työn tekemisessä ja vuorovaikutuksessa. Hyvinvointi vaikuttaa suoraan myös tuottavuuteen. Hannele Louhelaisen ja Teija Golnickin blogissa kerrotaan pilottihankkeesta, jonka tavoitteena on edistää vuoropuhelua, johtamista ja työhyvinvointia korkeakouluyhteisöissä.
Kestävämmän yhteiskunnan ja työnmurroksen haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan yhä enemmän korkeakoulujen tuottamaa osaamista. Muun muassa digitaalinen innovointi on yksi vihreän talouden avaintekijöistä ja tämän muutoksen läpivieminen edellyttää osaavia työntekijöitä.
Vuonna 2021 tehdyn Digiä ja keitaita -tutkimuksen yksi johtopäätös oli, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnantajina on tuettava osaamisen kehittämistä pitkäjänteisesti ja niin, että henkilöstö voi työuran eri vaiheissa ja työajalla ajantasaistaa ja uudistaa osaamistaan.
Vastaavasti viimeisimmässä Opetusalan työolobarometrissä 2021 nousi esiin esihenkilötyön kehittymiskysymykset. Esihenkilötoiminnan hyväksi arvioineet (Likert-asteikolla 4–5) kertoivat, että he tuntevat tehtävänsä ja tavoitteensa erinomaisesti ja he arvioivat oman työkykynsä muita vastaajia korkeammaksi (8,1, tyytymättömien arvio 7,3). Esihenkilötyön erinomaiseksi kokeneet kokivat myös työstressin tilastollisesti erittäin merkitsevästi vähäisemmäksi.
Korona toi myös uusia tapoja tehdä työtä
Olemme jo pitkään nähneet, että hyvinvointia ei synny työpaikkojen ”tykypäivissä”. Hyvinvointi rakentuu päivittäisessä työn tekemisessä ja vuorovaikutuksessa. Hyvinvointi vaikuttaa suoraan myös tuottavuuteen. Johtajan ja henkilöstön on lähestyttävä työhyvinvoinnin lainalaisuuksia uusista näkökulmista ja uusin ratkaisuin nyt, kun työ on monipaikkaista ja muutokset nopeita. Jotta osaaminen kasvaa ja innovaatiolle on kasvualusta, tarvitaan pedagogista johtamista työhyvinvoinnin mahdollistamiseen.
Korona-aika on kaiken kriisin keskellä myös tuonut uusia hyviä tapoja työn tekemiseen. Miten nämä oivallukset rikastuttavat kaikkia korkeakouluja ja siirtyvät arkeen? Sivistystyönantajat ry ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ saivat yhdessä hankerahoituksen TYÖ2030-ohjelmasta, jossa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin. Erityisen merkittävää Pedagoginen hyvinvointi – työhyvinvoinnin ja tuottavuuden risteyksessä -hankkeessa on se, että työmarkkinatoimijoilla on yhteisiä hankkeita, joilla edistetään vuoropuhelua ja työhyvinvointia lisääviä toimia. Hankkeessa pilotoivat korkeakoulut ovat avainroolissa hankkeen tulosten syntymisessä.
Vuoropuhelu parantaa yhteistyö- ja keskustelukulttuuria
Hankkeessa mahdollistetaan korkeakouluyhteisön kykyä luoda pedagogisesti hyvinvoiva toimintakulttuuri sekä panostetaan johtamiseen hyvinvoinnin edistäjänä. Hanke muodostaa kaksi temaattista koria: johtamistoiminta pedagogisen hyvinvoinnin edistäjänä, sekä pedagoginen hyvinvointi ja yhteisöohjautuva korkeakoulu. Korien toteuttajat muodostuvat suomalaisista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, jotka verkostossa kehittävät yhteisesti organisaatioitaan.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen henkilöstölle järjestetään koulutus- ja valmennustilaisuuksia, joilla lisätään vuoropuhelua korkeakouluyhteisöissä. Vuoropuhelun avulla pyritään parantamaan yhteistyö- ja keskustelukulttuuria, kannustamaan henkilöstöä rakentavaan ja tavoitteelliseen kehittämistyöhön sekä vahvistamaan johtamistyönosaamista.
Hannele Louhelainen
erityisasiantuntija, OAJ
Teija Golnick
erityisasiantuntija, OAJ
