Ammattikorkeakoulujen tulee soveltaa laajemmin mahdollisuutta maksaa opetus- ja tutkimushenkilöstölle taulukkopalkan ylittävää palkkaa, kirjoittaa erityisasiantuntija Pasi Repo. Opetusalan sopimuksissa taulukoissa on määritelty ainoastaan vähimmäispalkka. Opettajan henkilökohtaisessa palkassa on otettava huomioon työtehtävien vaativuus, opettajan ammattitaito ja työsuoritus sekä muun muassa ammattialan ja paikkakunnan yleinen palkkataso. Mahdollisuutta pitää käyttää entistä enemmän osaavan opetushenkilöstön kannustamiseen, pitoon ja rekrytointiin.
Ammattikorkeakoulujen sopimusmääräykset juontavat juurensa 90-luvun alusta, jolloin ammattikorkeakoulujen kokeilut alkoivat. Kokeiluissa noudatettiin erilaisia opistoasteen palvelussuhteen ehtoja. Vakinaisissa ammattikorkeakouluissa oli vielä vuonna 2000 käytössä eri opistoasteen liitteitä mahdollisesti jopa 13 kappaletta.
Yhden työnantajan palvelusuhteita koskevien tes-liitteiden valtava kirjo oli epäkäytännöllinen ja epätasa-arvoinen. Määräysten ja palkkojen kirjoa selkeyttämään ja yhtenäistämään vuonna 2000 neuvoteltiin ammattikorkeakouluille uusi työaikajärjestelmä, niin sanottu 1600 tunnin vuosityöajan mukainen palkkaus- ja työaikajärjestelmä.
Vanha periaate toimii yhä, kunhan työnantajat noudattavat sitä
Vuonna 2008 ammattikorkeakoulun opettajan palkkausjärjestelmää muutettiin merkittävästi. Entiset koulutusaloihin perustuvat taulukot yhdistettiin ja taulukkoon tuli esimerkiksi lehtoreille yksi ja sama palkka.
Palkkausmuotoa kutsuttiin ja kutsutaan yhä kuukausittaiseksi kokonaispalkkaukseksi. Sopimuksissa oli määritelty ainoastaan vähimmäispalkka, ja opettajan henkilökohtaista palkkaa määriteltäessä tuli ottaa huomioon muun muassa työtehtävien vaativuus sekä opettajan ammattitaito ja työsuoritus.
Vastaavan sisältöisiä tekstejä on edelleen osana amk-sopimuksia, mutta niiden soveltaminen takkuaa paikoin pahasti.
Lisäksi on sovittu, että kokonaispalkan tasoon vaikuttivat muun muassa paikkakunnan ja ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet, kuten henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.
Tämä on edelleen toimiva palkkausperiaate, kunhan amk-työnantajat vain ottavan sen laajemmin käyttöönsä kilpailussa osaavan opetushenkilöstön palkkauksesta.
Tällä kierroksella neuvotellaan kahdesta eri amk-sopimuksesta
Kaikki ammattikorkeakoulut tuli yksityistää vuoteen 2015 mennessä, ja sen vuoksi ammattikorkeakouluissa otettiin OVTES:n sijaan laajasti käyttöön työnantajan päätöksellä joko Opetusalan työnantajaliiton (nyk. Sivistystyönantajat) tai Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (nyk. Avaintyönantajat Avainta) neuvottelema työehtosopimus. Jonkin aikaa ammattikorkeakoulukentässä ehti olla käytössä kolmen eri työnantajaliiton amk-sopimukset.
Ensi vuoden alusta enää Turun ammattikorkeakoulu noudattaa Avaintan työehtoja. Kaikki muut ovat liittyneet Sivistystyönantajiin yliopistojen tapaan, ja tulevan kevään aikana myös Kajaanin amk ja Seinäjoen amk siirtyvät soveltamaan samoja määräyksiä. Työsuhteen ehdot Avaintan ja Sivistan amk-sopimuksissa ovat sisällöllisesti seuranneet toinen toistaan, eikä niissä ole ollut opettajan kannalta kovin merkittäviä eroja.
Tällä neuvottelukierroksella neuvotellaan edelleen kahden eri ammattikorkeakoulusopimuksen sisällöistä. Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaa arvioidakseen, että seuraavalla kerralla on jäljellä enää yksi amk-sopimus.
Palkkausjärjestelmän kehittäminen on pitkä tie
OAJ:ssä on valmisteltu tälle neuvottelukierrokselle yleiset ja yksityiskohtaiset sopimustavoitteet koskien palkkausta, työaikaa ja työelämää muutoinkin. Lähtökohtaisesti haemme jäsenillemme vähintään ostovoiman turvaavaa prosentuaalista yleiskorotuksiin perustuvaa ratkaisua ja toimivaa palkkausjärjestelmää.
Palkkausjärjestelmän kehittäminen lähes tyhjästä ei ole realistisesti mahdollista parin kuukauden neuvotteluponnistuksen aikana. Uuden järjestelmän luominen ja testaaminen vaatii OAJ:n tavoitteleman monivuotisen palkkaohjelman ja työryhmän tuekseen. Lisäksi palkkausjärjestelmän käyttöönotto on aina vaatinut työnantajilta halun lisäksi euroja.
Pasi Repo
Erityisasiantuntija, OAJ
Twitter: @pasirepo
