Jokainen kuntapäättäjä ajattelee varmasti tekevänsä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi, mutta keinot ja päämäärät vaihtelevat rajusti. Tulevat kunnanvaltuutetut päättävät, miten koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta kunnassasi rahoitetaan. Kuntatalous olisi nähtävä usealta kantilta ja tarpeeksi pitkäjänteisesti. Vääristä paikoista leikkaaminen aiheuttaa huomattavia menoja tulevaisuudessa.
Tulevalla vaalikaudella kunnissa saattaa olla varsin poikkeuksellinen tilanne edessä, jos sote-uudistus toteutuu suunnitellusti. Tällöin kuntien talousarvioissa koulutus- ja sivistysmenot nousevat pääasialliseksi menokohteeksi. Kun sote-menot ja niihin liittyvät valtionosuudet siirtyvät maakunnille, kuntien budjeteista peräti 58 prosenttia muodostuu koulutuksesta ja sivistyksestä.
Jos koulutus on jatkossa suurin rahoitettava kohde, onko se silloin myös se kohde, josta jatkuvasti leikataan? Viime vuodet olemme joutuneet kuuntelemaan samaa laulua siitä, että kuntatalous on heikoissa kantimissa. Lähes kaikilla kunnilla menee huonosti, eikä parempaa ole odotettavissa.
Kuntapäättäjät ovat vaikeassa tilanteessa jakaessaan niukkuutta. Kaikki kuntapäättäjät kokevat varmasti tekevänsä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi, mutta keinot ja päämäärät vaihtelevat silti rajusti.
Kuka päättää kunnassasi, millaisia panostuksia koulutukseen tehdään seuraavien neljän vuoden aikana? Tulevat valtuutetut tietenkin. Sinä voit äänestyspäätökselläsi osaltasi vaikuttaa siihen, keitä nämä valtuutetut ovat.
Miten päättäjät näkevät koulutuksen merkityksen?
Ei ole yhdentekevää, millaisella arvopohjalla päättäjät päättävät kuntien rahojen käytöstä. Näkevätkö he koulutuksen ja sivistyksestä kunnan vetovoimatekijänä, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääjänä, elinikäisen oppimisen ja kaikkien ikäluokkien koulutustason nostajana – vai talouden tasapainottajana?
Pidetäänkö ryhmäkoot pieninä, jotta opettajilla on aikaa kohdata jokainen oppilaansa yksilönä, vaikka se tulee kalliimmaksi kuin suuret ryhmät? Panostetaanko pätevien opettajien palkkaamiseen, opettajien täydennyskoulutukseen ja sijaisten palkkaamiseen aina tarvittaessa, jotta varmistetaan koulutuksen laatu?
Voidaanko opettajille maksaa jopa sopimuksia korkeampaa palkkaa, jotta saadaan virat täytettyä kelpoisilla opettajilla? Onko koulutuksen laatu tärkeämpi määräävä tekijä kuin se, ovatko koulutusmenot alemmalla tasolla kuin verrokkikunnissa?
Ei ole yhdentekevää, millaisella arvopohjalla päättäjät päättävät kuntien rahojen käytöstä.
Panostus koulutukseen on panostus tulevaisuuteen
Kuntapäättäjä ei voi olla yhden asian ihminen. Hänen on pystyttävä näkemään kuntatalouskin useammalta kannalta. Kuntapäättäjien olisi hyvä ymmärtää, että panostukset koulutukseen ovat panostuksia tulevaisuuteen. Vääristä paikoista säästäminen aiheuttaa huomattavasti suurempia menoja tulevaisuudessa.
Esimerkiksi varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja tukea tarvitsevien opetukseen laitetut eurot vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka hyvin lapset ja nuoret pärjäävät opinnoissaan, kuinka hyvin he viihtyvät koulussa, kuinka he selviytyvät jatko-opinnoissaan ja pärjäävät työelämässä tai osaavat ottaa vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista.
Tämän päivän koulutusratkaisuilla rakennetaan pohjaa tulevaisuudelle.
Erityisopetuksesta leikkaaminen kostautuu myöhemmin
Erityisopetus on yksi koulutuksen osa-alue, josta on viime vuosina säästetty aivan liikaa. Oppilaiden perusopetuslain mukaisesta oikeudesta riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen on ollut helppo säästää, kun laki ei määrittele selkeästi, mitä on riittävä tuki.
Erityisluokat ja pienet ryhmäkoot tulevat kalliimmaksi kuin suuret yleisopetuksen luokat, mutta tulevaisuudessa näistä säästöistä johtuvat kulut voivat olla moninkertaiset. Lapsista ja nuorista säästäminen kostautuu tulevaisuudessa.
Opettajat ovat kunnalle tärkeä voimavara, josta kannattaa pitää huolta
Hyvin hoidettu kuntatalous voi olla kunnalle vetovoimatekijä. Hahmottaahan ehdokkaasi, että kunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä luodaan myös kasvatuksella, koulutuksella ja tutkimuksella?
Sote-uudistuksen toteuduttua opetushenkilöstö on kunnan suurin työntekijäryhmä. Merkitystä on myös sillä, että ehdokas ymmärtää hyvinvoivan opettajan merkityksen. Hyvinvoiva opettaja on kunnan voimavara, joka rakentaa kunnan elinvoimaa.
Sari Jokinen
Erityisasiantuntija, OAJ
