Olemme tilanteessa, jossa työ ja työn tekemisen muodot muuttuvat kovaa vauhtia. Koronapandemia ja etätyökokemukset herättivät oivaltamaan, että iso työn murros on jo meneillään. Mitä seuraa, jos muutoksen keskellä työntekijöiden osaamiseen ei panosteta? kysyvät erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Tuovi Manninen.
Toimialojen tehtävärakenteet poikkeavat merkittävästi toisistaan myös tulevaisuudessa. Erilaisten ennakointiskenaarioiden mukaan alhaisen osaa¬mistason tehtävät vähenevät ja asiantuntija- ja johtotehtävät lisääntyvät. Ammattiosaajien tehtävissä toimivien suhteellinen osuus pysyy lähes ennallaan.
Tämä kehitys voi syventää työmarkkinoiden polarisoitumista ja juopaa työllisten ja työttömien, eri koulutustaustan omaavien sekä jopa miesten ja naisten välillä. Tiedämme, että ylemmät toimihenkilöt ovat aktiivisimpia kehittämään osaamistaan. Yhteys osaamisen ja työllistymisen välillä on merkittävä. Nyt pitääkin investoida ennen kaikkea työikäisen väestön osaamiseen, terveyteen ja työhyvinvointiin.
Osaamispuutteet estävät työllisyysasteen kasvua
Jos henkilö itse ja työnantaja eivät kumpikaan panosta osaamisen kehittämiseen, yksilön mahdollisuudet uralla etenemiseen heikkenevät ja työuran katkeamisen riski kasvaa. Mikäli osaaminen jää jälkeen työn vaatimuksista, voi ihmisen työkyky aikaa myöten heikentyä niin, että tämä johtaa jopa työttömyyteen. Ja mitä pidempään työttömyys jatkuu ilman oikein kohdennettua osaamisen kehittämistä, sitä vaikeampi yksilön on palata työuralle.
Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä noin 72 prosenttia. Työllisyysasteeseen vaikuttavat erityisesti osaamiseen liittyvät ongelmat, kun osaamisen taso ei vastaa nykytyöelämän vaatimuksia. Kyse voi olla ammattitaidon vanhenemisen lisäksi myös esimerkiksi puutteellisista työelämävalmiuksista.
Tuottavuuskehitys hyytyy, jos osaamista ei kehitetä
Myös yritysten muutoskykytesti on meneillään. Tutkimuksen mukaan yritykset, jotka eivät panosta ennakoivaan osaamisen kehittämiseen, näkevät tuottavuutensa kehittyvän kilpailijoitaan heikommin. Pitkällä tähtäimellä yritykset, jotka pystyvät saavuttamaan kilpailijoitaan paremman tuottavuuskehityksen, jäävät henkiin. Työelämä menee eteenpäin vauhdilla.
Yksilön näkökulmasta hyvä ammatillinen osaaminen tukee työkykyä, kun ihminen voi tuntea, että hän hallitsee työnsä edellyttämät tiedot ja taidot. Hyvät valmiudet uuden oppimiseen ovat tärkeä työkykyä ylläpitävä voimavara.
Tässä yhtälössä oppilaitoksilla ja opettajilla on iso rooli heidän auttaessaan työpaikkaa ja henkilöä uuden oppimisen äärelle.
Tarvitaan yhteistyötä ja luottamusta
Eri toimijoiden välillä tarvitaan lisääntyvää yhteistyötä. Esimerkiksi TE-viranomainen ja oppilaitos voivat yhdessä tunnistaa osaamista ja osaamispuutteita peilaten alueen työmarkkinoihin. Oppilaitos voi tarjota räätälöidyn koulutuspaketin, jonka aikana henkilö saa tarvitsemansa osaamisen päivityksen ja mahdollisuuden kiinnittyä harjoittelun kautta työpaikkaan ja sitä kautta työelämään. Jatkon kannalta on tärkeää, että oppilaitos ja työpaikka kehittävät henkilön osaamista työtehtävien edellyttämään suuntaan. Yksilön uudelleen kiinnittymisen tukeminen työelämään vaatii eri osapuolilta luottamuskulttuuria.
Oppilaitokset pitää nähdä vahvemmin työelämän osana ja kumppanina. Oppimisympäristöt eivät enää ole kiinnittyneitä aikaan ja paikkaan vaan erilaisia mahdollisuuksia on tarjolla. Teknologia ja toimintakulttuuri taipuvat jo nyt laajasti tukemaan oppimista. Verkottuneessa työ- ja oppimisympäristössä toimijat ovat vahvempia kohtaamaan pandemiaakin isompia haasteita.
Hannele Louhelainen
erityisasiantuntija, OAJ
Twitter: @Suomalou
Tuovi Manninen
erityisasiantuntija, OAJ
Twitter: @mann_tuo