Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Työ voi parhaillaan tuoda paljon mielekästä sisältöä elämään ja tukea mielenterveyttä. Edellytyksenä on kuitenkin, että työ on hyvin organisoitua ja johdettua, työkuormitus on sopivalla tasolla ja työntekijä kokee työn mielekkääksi. Toisaalta työhön voi myös liittyä mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä, joista yleisimpiä ovat liiallinen työkuormitus ja siihen liittyvät palautumisen ongelmat työpäivän kuluessa ja sen jälkeen.
Mielenterveyden tukeminen työssä on sekä voimavarojen vahvistamista että toisaalta epäkohtiin puuttumista. Työryhmämme päätti syventyä työhyvinvoinnin edistämisen teemaan mielenterveyden näkökulmasta Työturvallisuuskeskuksen Työ ja mielenterveys -aineiston pohjalta.
Tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän tallenteen ja alle on koottu yhteenvetoa viiden eri roolin näkökulmasta.
1. Työnantaja
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työn vaarat ja haitat tulee tunnistaa työpaikalla myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden, kuten mielen hyvinvoinnin, osalta. Mielen hyvinvointi on tärkeä osa työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Sen edistämiseksi on tiedostettava työn mahdolliset psykososiaaliset riskit, kuormitustekijät ja voimavarat sekä työpaikan ja työntekijän keinot vaikuttaa niihin. Näiden työturvallisuusvelvoitteiden täyttämisessä vastuu on työnantajalla.
Johdolla ja työnantajan edustajilla on suuri rooli työkulttuurin ja työhyvinvoinnin rakentamisessa. Myös psykologista turvallisuutta rakennetaan johdon esimerkillä. Esimerkiksi turvallisuutta tukeva vuorovaikutus, aito vuoropuhelu sekä matala hierarkia usein edistävät psykologista turvallisuutta työpaikalla.
2. Esihenkilö
Esihenkilöt ovat usein työyhteisön avainroolissa. Esihenkilöillä on vastuu osaltaan huolehtia työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista myös mielenterveysnäkökulma huomioiden.
Työturvallisuuskeskuksen Työ ja mielenterveys -aineistossa onkin nostettu esiin, että työkykyyn liittyvien muutosten ja haitallisen kuormittuneisuuden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ovat esihenkilön keskeisiä tehtäviä. Esimiesten tulee toimia työpaikan varhaisen tuen mallin edellyttämällä tavalla, kun viitteitä työkykyä uhkaavista asioista ilmenee. Samalla esihenkilöiden ymmärryksen lisääminen mielenterveyden ja työn yhteydestä on tärkeää. Esihenkilöt tarvitsevat perehdytystä psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen sekä erilaisiin keinoihin vähentää haitallista kuormitusta työssä ja vahvistaa kuormitusta tasaavia voimavaratekijöitä.
Lisää taustatietoa esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta.
3. Työntekijä
Työntekijän työkykyyn nähden optimaalisella työn mitoituksella on tärkeä merkitys. Avoimuus, luottamus ja psykologinen turvallisuus luovat hyvän pohjan mielenterveyden ylläpitämiselle työpaikalla. Jokainen työntekijä voi omalla toiminnallaan edistää mm. psykologista turvallisuutta työpaikalla sekä tukea työyhteisöä eri tavoin.
Työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan puitteissa työpaikoilla on perusteltua ottaa painopisteeksi työhyvinvoinnin edistäminen, mielenterveyden tukeminen ja vastaavasti masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden torjunta. Myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamisen käytännöt voivat tukea työntekijöiden jaksamista.
Lisää taustatietoa työryhmän blogista: Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen.
4. Työyhteisö
Työyhteisön rooli on työpaikan ilmapiirin ja kulttuurin näkökulmasta keskeinen. Tässä vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan on hyvä kiinnittää huomiota. Ammatillinen käyttäytyminen ja arvostava vuorovaikutus tulisi olla lähtökohtana työpaikoilla. Myös työtoverien välisillä suhteilla on suuri merkitys ja tässä luottamus on tärkeässä roolissa.
Lisää taustatietoa työryhmän blogeista:
Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta.
Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa.
Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa.
5. Luottamusasemassa oleva henkilöstö
Työyhteisön luottamusasemassa olevat henkilöt ovat tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin edistämisessä myös mielenterveyden näkökulma huomioiden. Tämä näkyy esimerkiksi työsuojelunyhteistoiminnan kautta vaikuttamisena kuin työyhteisön luottohenkilön roolissa.
Yhteenvetona työryhmä toteaakin, että työpaikoilla on hyvä käydä läpi eri osapuolten roolit ja vastuut psykososiaalisten tekijöiden näkökulmasta.
Blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä eli työhyvinvointityöryhmässä. Lue lisää työhyvinvointityöryhmän työstä täältä.
