Olet ehkä saanut viestin Fiilismittarista ja jossain kohtaa vastannutkin kysymyksiin? Kahden vuoden aikana reagointeja on kertynyt reippaasti yli 200 000 kertaa. Iso kiitos niistä! Mitä hyötyä Fiilismittariin vastaamisesta sitten on?
Fiilismittari on ollut toiminnassa pian kaksi vuotta. Sen avulla olemme saaneet kattavasti tietoja jäsenistömme tunteista ja tunnelmista ajankohtaisiin kysymyksiin. Saatujen tietojen avulla koulutamme työsuojeluvaltuutettuja paikallisesti auttamaan opetusalan ammattilaisia. Tuloksia jaetaan laajasti, jotta opetusalan arki tulee näkyväksi, jolloin myös sen parantaminen kohdistuu oikeisiin tarpeisiin.
“Miks sä sanoit mulle noin?”
Eihän ole tuttua? Neljäsosa Fiilismittarin vastaajista kertoi, ettei työpaikoilla käsitellä erimielisyyksiä ja samaa karua sanomaa kertoo Opetusalan työolobarometri. Opetusalan ammattilaisten työpaikoilla esiintyy kiusaamista 1) ja pitkittyneet erimielisyydet heikentävät työilmapiiriä. Jos kohtaat häirintää, ensimmäinen asia on kertoa asiasta itse häiritsijälle. Jos se ei auta, sitten esihenkilön juttusille tai yhteys omaan työsuojeluvaltuutettuun. Kiusaamisen kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan tilanteet tulee käydä läpi ja sopia, miten ne ratkotaan. Vaikkapa seinälle printattavan ohjeen löydät täältä.
“Mä en jaksa!”
Toivottavasti tämäkään ei ole tuttu lause. Kolmasosa vuonna 2020 Fiilismittarin vastanneista ilmoitti, ettei pysty palautumaan työstää tai rajaamaan sitä 2). Suunta parempaan on otettu osassa opetusalan ammattilaisten ryhmissä, sillä korona-aika on opettanut rajaamaan työn määrää. Toisaalta on käynyt myös täysin päinvastoin. Korona-aikana tehtävän työn ja valmistelun määrä on lisääntynyt. Oman työn rajaamiseen tärkein työkalu on oman työn seuraaminen. Vain siten asia saadaan näkyväksi. Ja asia tulee ottaa keskusteluun esihenkilön kanssa mahdollisimman pian. Konkreetti apukeino on muun muassa Työturvallisuuskeskuksen kuormitusvaaka.
“Huh, läheltä piti!”
Kuinka toimia väkivaltatilanteissa? Noin puolet vastaajista ilmoitti kokevansa työnsä turvalliseksi 3). Korona-aikana korostui lähityötä tekevien keskuudessa huoli omasta ja läheisten turvallisuudesta. Opetusalan ammattilaisten keskuudessa on mittarin ja barometrin mukaan myös iso huoli aggressiivisesti käyttäytyvistä lapsista ja nuorista. Jos opetusalan ammattilaisena kohtaat uhka- tai väkivaltatilanteen, on heti tilanteen jälkeen tehtävä asiasta oman työpaikan ohjeiden mukainen uhka- ja väkivaltatilanneilmoitus. Näin asia tulee näkyväksi. Jos kyseessä on oppilaiden, opiskelijoiden tai huoltajien kiusaamistilanne, toimintaohjeet löytyvät täältä.
Mikä auttaa sinua jaksamaan?
Kolmasosa opetusalan ammattilaisista kokee työhyvinvointinsa hyväksi 4). Negatiivisesti työhyvinvointiin kerrottiin vaikuttavan työn määrä, johtaminen, suuri määrä muutoksia, työyhteisön ongelmat ja työn epätasainen jakautuminen. Työhyvinvointia kannattelee vastaajien mukaan sopiva työmäärä, omat harrastukset, säännöllinen liikunta ja lähiomaisten tuki. Hyvät työkaverit, toimiva työyhteisö ja mieluinen työ lisäävät työhyvinvointia. Lähiesihenkilön ja kollegojen tuki on kullan arvoinen. Omaa hyvinvointia pääset arvioimaan esimerkiksi Työterveyslaitoksen työhyvinvointitestillä.
P.S.
Valmistelemme syksyksi webinaareja siitä, miten Fiilismittarin tuloksia voi hyödyntää omalla työpaikalla. Pysythän kuulolla!
Sari Melkko
OAJ:n erityisasiantuntija
Twitter: @sari_melkko
1) Työpaikan erimielisyyksien käsittelystä kysyttiin Fiilismittarissa 24.2.–2.3.2021 ja 5.2 –11.2.2020, vastaajia oli yhteensä 5 301 kpl.
2) Työajan riittävästä mitoituksesta kysyttiin 26.8 –2.9.2020 ja 28.8.–3.9.2019, riittävästä työajasta 13.–29.2020 ja 25.9.–1.10.2019, yhteensä vastauksia näihin tuli 11 707 kpl.
3) Työn turvallisuudesta kysyttiin 7.–13.4.2021, kysymys: työpaikallani on turvallista tehdä työtä kysyttiin 26.2–3.3.2020, yhteensä vastaajia 6 211 kpl.
4) Työhyvinvoinnista kysyttiin 5.–11.5.2021. Vastauksia tuli 2 287 kpl.
