Kansalais- ja työväenopistojen kursseja on koronan vuoksi jouduttu perumaan paljon, mikä on tehnyt monen ihmisen sosiaaliseen elämään ison aukon. Normaalioloissa kursseille on osallistunut vuosittain noin 500 000 ihmistä.
Korona on estänyt tapaamasta tuttuja ja kaventanut elämänpiiriä isosti. Monella on ikävä yhdessä tekemistä ja harrastamista. Yksin tekeminen ja opiskeleminen ei välttämättä ole helppoa eikä edes motivoivaa. Monelle seniorille viikoittainen tapaaminen yhteisen asian ympärille on saattanut olla lähes ainoa sosiaalinen kontakti. Sen menettäminen ei ainakaan ole edistänyt hyvinvointia, päinvastoin heikentänyt sitä.
Koska koulutuksia on jouduttu perumaan, moni opettaja on jäänyt vaille töitä. Tämä on koskettanut erityisesti tuntiopettajia, sillä kansalais- ja työväenopistojen opetus tapahtuu pääsääntöisesti tuntiopettajavoimin.
Opistot tuovat hyvinvointia ja vireyttä
Valitettavasti monessa kunnassa on normaalioloissakin leikattu opistotoiminnasta, koska sen arvoa ei ole nähty. Viimeistään nyt on aika herätä ja huomata, että kansalais- ja työväenopistotoimintaan satsaaminen kannattaa. Se tuo hyvinvointia ja vireyttä kuntaan.
Opistojen toiminnan tärkein pääperiaate on matalan kynnyksen opetuksen tuominen lähelle ihmistä. Opetus on usein hajautettu eri puolille kuntaa, mikä on edistänyt koulutuksen savutettavuutta.
Osallistuminen kansalaisopiston kursseille vähentää tutkitusti sosiaali- ja terveysmenoja. Koulutus edistää kansalaisten hyvinvointia ja se lisää myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja opiskelumotivaatiota.
Myös kansalaisopistojen yhteistyö kunnan maahanmuuttajatyön, sosiaalityön ja vanhustyön kanssa on tärkeää. Yhteistyöllä ehkäistään muun muassa syrjäytymistä ja lisätään hyvinvointia.
Monipuoliset koulutus ja kulttuuripalvelut ovat monelle kunnalle vetovoimatekijä. Monessa kunnassa kansalaisopisto on lähes ainoa taho, jonka kautta voi nauttia kulttuurielämyksistä esimerkiksi taito- ja taideaineiden kautta.
Toiminta on kunnille edullista
Kansalaisopistotoiminta on kunnille edullista, koska suuri osa siitä järjestetään muiden oppilaitosten tiloissa ja henkilöstökulut ovat kohtuulliset. Vakinainen pätevä opetushenkilöstö on pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen a ja o. Säästämisen sijaan vakinaisia opettajia tulisikin lisätä. Myös kurssimaksut pitäisi pitää kohtuullisina – näin edistettäisiin koulutuksen saavutettavuutta.
Koulutus ja itsensä kehittäminen ovat kaikkien kansalaisten oikeuksia. Kansalaisopistojen palveluiden tarjoaminen antaa kaikenikäisille kuntalaisille mahdollisuuden kasvattaa sivistyksellistä pääomaansa ja edistää hyvinvointiaan.
Tuovi Manninen
OAJ:n erityisasiantuntija
Korjaus 3.6.kello 9.20: Ingressiin korjattu luvuksi 500 000. Alkuperäinen maininta 900 000 osallistujasta pitää sisällään koko vapaan sivistystyön, myös muun muassa kansanopistot ja kesäyliopistot.