Naisen euro on edelleen miehen euroa alempi ja työmarkkinamme jyrkästi sukupuolittuneita naisten ja miesten ammatteihin. Tytöillä ei ole myöskään samanlaisia mahdollisuuksia päästä kouluun kuin pojilla. Muun muassa näistä syistä on tärkeää viettää naistenpäivää, kirjoittaa OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka naistenpäivän blogikirjoituksessaan.
Joku saattaa kysyä, onko nykypäivänä aiheellista tai soveliasta viettää sukupuolisidonnaista naistenpäivää. Sukupuolten välisten erojen korostaminen on niin vanhanaikaista. Emma-gaalakin luopui artistien jaottelusta mies- ja naissolisteihin ja valitsee vain vuoden artistin. Tämän päivän opiskelijasukupolvet ovat myös kyseenalaistaneet perinteisen ”puhe naiselle” -ohjelman ylioppilaskuntien vuosijuhlissa. Sukupuolineutraalius on päivän trendi.
Väitän kuitenkin, että naistenpäivän viettäminen on erittäin aiheellista niin kauan kuin naisen euro on selvästi miehen euroa alempi, työmarkkinamme ovat jyrkästi sukupuolittuneita naisten ja miesten ammatteihin, naisen mahdollisuus päättää omasta kehostaan on monissa maissa vähäinen ja tytöt pääsevät maailmassa paljon harvemmin kouluun kuin pojat. Koronakin vaikuttaa yhteiskunnallisesti eri tavalla naisiin ja miehiin.
OAJ:n jäsenistä 78 prosenttia on naisia, joten opettajan ammatti on erittäin naisvaltainen ala. Työelämän tasa-arvo, perhe- ja työelämän yhdistäminen sekä julkisten palvelujen toimivuus ovat jäsenillemme tärkeitä aiheita koulutus- ja palkkapoliittisen edunvalvonnan ohella.
Työelämän tasa-arvo, perhe- ja työelämän yhdistäminen sekä julkisten palvelujen toimivuus ovat jäsenillemme tärkeitä aiheita koulutus- ja palkkapoliittisen edunvalvonnan ohella.
Edunvalvonnassa meillä on ollut juuri ollut työn alla muun muassa OAJ:n kanta perhevapaauudistukseen sekä näkemykset tasa-arvoselontekoon.
Ammattien sukupuolittumisella suuri vaikutus naisten työmarkkina-asemaan
Tasa-arvoselonteon näkemyksissämme toimme esiin esimerkiksi sen, että Suomessa ammatit ovat jakautuneet erittäin jyrkästi naisten ja miesten ammatteihin. Tämä ilmiö on meillä vahva kansainvälisestikin verrattuna, vaikka muuten Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana. Kehitystä ei ole juuri tapahtunut, vaikka tilannetta on pyritty parantamaan erilaisilla hankkeilla. Sukupuolittumisella on musertavan suuri vaikutus naisten työmarkkina-asemaan ja naisvaltaisten alojen palkkaukseen.
Sukupuolittumisella on musertavan suuri vaikutus naisten työmarkkina-asemaan ja naisvaltaisten alojen palkkaukseen.
Tilannetta kuvaa hyvin se, että lähes 40 vuotta sitten, vuonna 1985, noin 90 prosenttia 25–29-vuotiaista naisista oli suorittanut sosiaali- ja terveysalan tutkinnon, kun tekniikan alan tutkinto oli vain 16 prosentilla. Kun katsomme nuorten toiveammatteja tänä päivänä, naisista 82 prosenttia haaveilee edelleen terveys- ja hyvinvointialasta, kun taas tekniikka kiinnostaa vain 17:ää prosenttia (Nuorisobarometri 2016).
Kun katsotaan, miten ja milloin nuoret tekevät valintoja ja päätöksiä urastaan, huomio on kiinnitettävä jo varhaiskasvatukseen. Korkeakouluun pyrittäessä se on jo liian myöhäistä.
Meillä kaikilla on edelleen paljon työtä tehtävänä, jotta pääsemme kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Koulutuksella voidaan tässäkin kohtaa vaikuttaa erittäin paljon. Sukupuolitietoisuuden avulla voidaan edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä madaltaa koulutuksen ja sitä kautta työelämän segregaatiota.
Sukupuolitietoisuuden avulla voidaan edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä madaltaa koulutuksen ja sitä kautta työelämän segregaatiota.
Siksi sukupuolitietoisuutta on edistettävä esimerkiksi opettajakoulutuksessa.
Jokainen päivä on mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaamme kaikille tasa-arvoisemmaksi. Kansainvälinen naistenpäivä on vain yksi päivä vuodesta, mutta silti edelleen tärkeä.
Heljä Misukka
OAJ:n koulutusjohtaja
Twitter: @HMisukka
