Tuoreessa OECD:n raportissa tarjottiin Suomelle jatkuvan oppimisen ratkaisuja, jotka kuulostavat kovin tutuilta. Ne kuulostavat ammattikorkeakoululta. Päättäjät, antakaa ammattikorkeakouluille mahdollisuus onnistua siinä, missä ne ovat parhaita, OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen kirjoittaa.
Päättäjät etsivät kuumeisesti ratkaisuja työn murrokseen vastaamiseen. Vasta julkaistussa OECD:n raportissa tarkasteltiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia Suomessa. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta raportti ei tuonut kovinkaan paljon uutta ja eteenpäin katsovaa. Kysymyksiä, niitä kyllä.
Olemmeko korkeakoulujen kehittämisessä oikealla tiellä? Pitäisikö amkien ja yliopistojen antaa jälleen eriytyä ja löytää omat vahvuutensa uudelleen?
Amkit tarjoavat vastauksen ongelmiin
Monelle tuntuu edelleen olevan epäselvää, miten amkit ja yliopistot eroavat toisistaan. Kenties juuri siksi alueiden päättäjät haikailevat julkisuudessa yliopistojen perään mutta eivät näytä pohtivan, miten ammattikorkeakoulun palveluista otetaan tehot irti alueen kilpailukyvyn turvaajana.
Ja ehkä siksi myös valtakunnallinen korkeakoulupolitiikka tuntuu ongelmasta riippumatta hakevan ratkaisuja yliopistojen toiminnan kehittämisestä ja unohtavan amkien jo tekemän työn.
Tehdään siis selväksi: ammattikorkeakoulut ovat oppijaa, työelämää ja alueita varten. Ammattikorkeakoululain neljäs pykälä vastaa jo sellaisenaan moneen OECD:n raportin esille nostamaan haasteeseen!
Ammattikorkeakoulut ovat esimerkiksi olleet aikuiskouluttaja koko olemassa olon ajan eli 1990-luvulta lähtien. Arkea amkeissa ovat myös esimerkiksi digioppimisympäristössä tapahtuva opiskelu, kaksi kertaa vuodessa tapahtuva haku tutkintoon johtavaan koulutukseen, pääsy opintoihin kiinni avoimen amkin tarjonnan kautta sekä työelämän kanssa räätälöidyt osaamiskokonaisuudet, joista yksilö tai työnantaja voi tarpeen mukaan sovittaa yksittäisiä opintoja tai kokonaisia paketteja.
Ehkä hätä jatkuvan oppimisen ratkaisujen löytämiseksi olisikin nyt pienempi, jos amkien toiminnalta ei oltaisi vedetty mattoa alta viemällä neljännes niiden rahoituksesta.
On aika tehdä ryhtiliike
Nyt päättäjien eduskunnassa ja alueilla on korkea aika tehdä ryhtiliike – vaikka sitten jatkuvan oppimisen, uusien innovaatioiden ja alueiden elinvoiman nimissä. Kun puhutaan korkeakoulutuksesta, muistetaan myös ammattikorkeakoulut. Ei tehdä korkeakouluistamme yhtä mössöä, vaan nojataan olemassa oleviin vahvuuksiin!
Ei tehdä korkeakouluistamme yhtä mössöä, vaan nojataan olemassa oleviin vahvuuksiin!
Annetaan yliopistoille tieteen ylin paikka ja annetaan amkeille työelämäläheisempi toiminta niin työikäisen väestön kuin soveltavan tutkimuksen kentällä. Vahvistetaan sellaista yhteistyötä, joka lisää Suomen, alueiden, korkeakoulujen ja yksilöiden elinvoimaisuutta.
Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä, jossa hyödynnetään kaikkien osallistujien vahvuuksia, löytyy esimerkiksi Savonian ja ammatillisen toisen asteen uraohjaushankkeesta sekä Lapin amkin ja yliopiston yhteistyörakenteista. Sellaisessa yhteistyössä taas ei ole mitään järkeä, jossa tuodaan professorit amkeihin tekemään opseja ja varmistamaan amk-tutkinnon käyneiden polun maisteriopintoihin.
Loppuun vielä lukuvinkki. Jos työelämän tai politiikan päättäjät haluavat tarkemmin tutustua ammattikorkeakouluissa tehtävään upeaan ja monipuoliseen tki-toimintaan sekä yrityistyöhön, kannattaa tutustua amkien yhteiseen UAS Journaliin.
Kun toiminta tulee tutuksi, myös puhe korkeakoulutuksesta muuttuu varmasti sellaiseksi, että amkin ei enää tarvitse etsiä itseään vain rivien välistä tai sanojen takaa.
Hannele Louhelainen
OAJ:n erityisasiantuntija
Twitter: @Suomalou
