Helsingin Sanomat julkaisi pari viikkoa sitten vertailun eri palkansaajaryhmien palkkakehityksestä. Lehden juttu herätti OAJ:n jäsenten keskuudessa keskustelua eri opettajaryhmien ansiokehityksen eroista. OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen avaa blogikirjoituksessaan ansiokehitykseen vaikuttavia tekijöitä hieman tarkemmin.
HS:n vertailu näyttää, miten palkat kehittyivät eri ammateissa, kertoo Helsingin Sanomat syyskuun puolivälissä julkaisemansa jutun otsikossa.
Jutussa tarkasteltiin 119 eri palkansaajaryhmän ansioiden kehittymistä vuosien 2011 ja 2018 välillä. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa, joka kuvaa kaikkien työnantajasektoreiden palkansaajien lukumääriä ja keskiansioita.
Vertailussa oli mukana viisi opettajaryhmää, joista kaikkien palkat olivat vertailun mukaan nousseet. Tähän tapaan:
-
Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat +17,3 %
-
Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat +13,1 %
-
Muut opetusalan erityisasiantuntijat +12,4 %
-
Ammatillisen koulutuksen opettajat +9,9 %
-
Yliopisto- ja korkeakouluopettajat +9,5 %
OAJ:n jäseniä puhutti vertailussa ensinnäkin se, että millä perusteella tällaiset ryhmät ovat syntyneet. Siihen vastaaminen on helppoa.
Luokittelu perustuu kansalliseen Ammattiluokitus 2010 -luokitukseen. Se puolestaan perustuu kansainvälisen työjärjestön ILOn laatimaan ja YK:n vahvistamaan ISCO-08 (International Standard Classification of Occupations) -ammattiluokitukseen.
Toinen kysymys heräsi suurista eroista ansiokehityksessä. Mistä näin suuret erot voivat johtua, kun sopimuskorotukset ovat olleet melko saman tasoisia eri opettajaryhmillä? Tähän kysymykseen vastaaminen vaatii taustoittamista.
Miten mitataan?
Ansiokehitystä mitataan perinteisesti kahden eri ajankohdan keskipalkkojen muutoksena. Helsingin Sanomien vertailussa verrattiin palkansaajaryhmien mediaanipalkkoja vuosina 2011 ja 2018. Mediaani on keskimmäinen palkka, kun palkat asetetaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan.
Ansiokäsitteenä vertailussa käytettiin säännöllisen työajan ansioita. Ansioissa ei ole mukana ylityökorvauksia, mutta opettajien vuosiviikkoylituntipalkkiot lasketaan mukaan, joten ylitunneissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat myös ansiokehitykseen. Viime vuosina ylituntipalkkioiden määrä on ollut laskussa, mikä on hidastanut jonkin verran opetusvelvollisuustyöajassa olevien ansiokehitystä.
Eniten tuloksiin on vaikuttanut käytetty ammattiluokitus.
Eniten tuloksiin on vaikuttanut kuitenkin käytetty ammattiluokitus. Varsinkin opettajaryhmistä parhaiten menestyneessä luokassa, peruskoulun alaluokkien opettajilla ja lastentarhanopettajilla, ryhmän mediaanipalkkojen muutos kuvaa huonosti koko ryhmän ansiokehitystä. Tämän ymmärtämiseksi meidän tulee tarkastella ammattiryhmän rakennetta hieman tarkemmin.
Nuoret raketit
Ammattiluokitus yhdistää samaan ammattiluokkaan kaksi opetusalan suurinta ryhmää, joiden palkkataso ja myös palkkauksen rakenne poikkeavat suuresti toisistaan.
Suurin osa varhaiskasvatuksen opettajista työskentelee kunnan KVTES-sopimusalalla, jossa lähtöpalkkataso on 82–88 prosenttia kunnan peruskoulun opettajien lähtöpalkasta. Työkokemuslisät ovat maksimissaan kahdeksan prosenttia, kun työkokemusta on 10 vuotta.
Alakoulun opettajat taas työskentelevät pääosin kunnan OVTES-sopimusalalla, jossa vuosisidonnaisia lisiä maksetaan keskimäärin neljän vuoden välein ja jossa lisiä saa maksimissaan 30 prosenttia vähimmäispalkasta, kun työkokemusta on 20 vuotta.
Vertailu tehtiin sellaisilla palkansaajilla, jotka olivat työskennelleet samassa ammatissa molempina vuosina. Ryhmässä on reilut 6 000 varhaiskasvatuksen opettajaa ja 11 000 alakoulun opettajaa.
Keskilukuna käytettiin mediaania, eli ryhmän ansiot laitettiin ensin suuruusjärjestykseen ja tästä joukosta valittiin keskimmäinen arvo (tai kahden keskimmäisen arvon keskiarvo, jos lukumäärä on parillinen).
Tässä vaiheessa sattuma puuttui peliin.
Tarkastelemassamme ryhmässä keskimäärin alimmat palkat ovat nuorilla varhaiskasvatuksen opettajilla, joilla ei ole kokemuslisiä. Järjestyksessä seuraavana tulevat kokeneet varhaiskasvatuksen opettajat ja heidän jälkeensä luokanopettajat pääosin kokemusvuosien mukaisessa järjestyksessä. Korkein palkkataso on kokeneilla alakoulun aineenopettajilla.
Koko ammattiryhmän mediaanimuutos on tapahtunut niiden peruskoulun opettajien ansioissa, joilla on ollut kaikkein alhaisin tulotaso vuonna 2011 eli nuorilla luokanopettajilla. Heidän ansionsa on noussut selvästi koko ryhmän ansioita nopeammin juuri vuosisidonnaisten lisien kertymisen vuoksi. Sattumoisin juuri tämä ryhmä on ollut koko ryhmän keskikohdassa, ja mediaani on määräytynyt heidän ansiotasonsa mukaan.
Koko ammattiryhmän mediaanimuutos on tapahtunut niiden peruskoulun opettajien ansioissa, joilla on ollut kaikkein alhaisin tulotaso vuonna 2011 eli nuorilla luokanopettajilla.
Pienempipalkkaiset varhaiskasvatuksen opettajat siis ikään kuin työntävät nuoret luokanopettajat koko ammattiryhmän keskikohtaan, josta mediaani lasketaan.
Jos tarkastellaan erikseen ryhmän kahta pääluokkaa, niin alakoulun opettajien mediaaniansiot nousivat 12 prosenttia. Mediaani on tällöin alaluokanopettajien keskikohdassa, jossa vuosidonnaisten lisien nousu on maltillisempaa. Varhaiskasvatuksen opettajien mediaaniansiot nousivat puolestaan 10 prosenttia. Kummankaan ryhmän ansiokehitys ei siis yltänyt lähellekään koko ryhmän ansiokehitysvauhtia, joka oli HS:n vertailussa 17,3 prosenttia.
Ja voittaja on..
Helsingin Sanomien ansiokehitysvertailu on esimerkkitapaus ansiokehityksen mittaamisen vaikeudesta. Tarkastelujaksolla sopimuskorotukset olivat eri opettajaryhmillä – ja oikeastaan kaikissa muissakin ammateissa – melko saman tasoiset, yhteenlaskettuna noin 11 prosenttia.
Tarkastelujaksolla sopimuskorotukset olivat eri opettajaryhmillä – ja oikeastaan kaikissa muissakin ammateissa – melko saman tasoiset, yhteenlaskettuna noin 11 prosenttia.
Sopimuskorotuksista kaksi kolmasosaa oli yleiskorotuksia. Erot ansiokehityksessä johtuvatkin pääosin rakenteellisista tekijöistä. Joidenkin ryhmien kohdalla se voi tarkoittaa sitä, että ryhmän ansiokehitys voi olla jopa alle sopimuskorotusten tason, vaikka ryhmän yksittäiset palkansaajat ovat saaneet samat korotuksen kuin muutkin.
Ansiokehitystarkasteluissa on lisäksi huomioitava, mitä ryhmiä verrataan keskenään ja mikä aikaväli valitaan vertailukohdaksi.
Näistä valinnoista riippuu, mikä ryhmä milloinkin on ansiokehityksen kärjessä.
Mika Väisänen
OAJ:n ekonomisti
