Ajankohtaista

Kiusaaminen on arkipäivän rikkaruoho. Sen poistamiseen ei ole taikasauvaa, vaan sen ehkäiseminen vaatii jatkuvaa kitkemistä. Tämä on yhteinen tehtävä, eikä vastuuta pidä sälyttää vain koululle, kirjoittaa luokanopettaja ja erityisopettaja Sirkku Ingervo Painava sana -blogissa.

Sivistystyöntajien (Sivista) työhyvinvointityöryhmä julkaisee kolmiosaisen blogi- ja videosarjan, jonka ensimmäinen osa käsittelee yhteistoiminnan merkitystä ja perusteita erityisesti korona-aikana. Videosarja on toteutettu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa.

Osallistuminen yhteisöön luo hyvinvointia, kuuluu yksi OAJ:n kuntavaalitavoitteista. Erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi-Hentilä kertoo, miten kuntapäättäjä voi varhaiskasvatuksesta päättäessään vaikuttaa osallisuuteen ja hyvinvointiin.

Toiveet koronasta irti pääsemisestä ovat Suomessa lisääntyneet rokotusten ja kevään edetessä. Rokotusten maksimaalinen ja mahdollisimman nopea toteuttaminen on ehdottomasti tärkein toimenpide hyvän kehityksen turvaamiseksi.

Varhaiskasvatuksen opettaja tekee sak-työaikana lakisääteisiä suunnittelu-, arviointi ja kehittämistehtäviä. Tärkeä työ vaati työrauhan ja etätyön mahdollisuuksien hyödyntämisen.

Tulevia koodareita kouluttava Matti Seise ajattelee opettajana olevansa onnistunut siinä vaiheessa, kun opiskelija ei enää tarvitse häntä. Työ on tärkeää, sillä nuoret saavat opinnoista uransa käyntiin ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Opettajankin työ on kuitenkin työtä, ja sitä tehdään tilipussin eikä kutsumuksen vuoksi.

Ammatillisen opettajan työtä, tunnelmia ja tajunnanvirtaa koronavuodelta. Sosiaali- ja terveysalan opettaja Petri Karoskoski kirjoittaa vapaamuotoisesti ensimmäisen koronan leimaaman Teams-vuoden mietteistään.

Opettajien työ lasten, nuorten ja aikuisten parissa luo koko yhteiskunnalle vakautta, sivistystä ja hyvinvointia. Työ luo uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja antaa ratkaisun avaimia myös kriisien keskellä, onpa kyse koronasta tai ilmastonmuutoksesta. Nyt käynnistyy suuri kampanja, jolla haluamme muistuttaa kaikkia suomalaisia ammatin merkityksestä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kirjoittaa.

OAJ hakee jäsenilleen hyvitystä koronapoikkeusolojen aiheuttaman ylimääräisen työn ja lisääntyneen vastuun perusteella. Työnantajilla on nyt aito mahdollisuus edistää paikallista sopimista ja osoittaa, ettei sopimisen tavoitteena ole pelkät säästötoimet.

Eläkevakuuttaja Keva on ennustanut opetusalalle työvoimapulaa tulevien eläköitymisten vuoksi. Pelkkä eläköityvien suuri määrä ei kuitenkaan kerro tulevaa työvoiman tarvetta, ja puheet työvoimapulasta kasvatus- ja koulutusaloilla ovat ylimitoitettuja, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.

Kolme vuotta sitten voimaan tullut varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa. Vaikka oikeaan suuntaan ollaan menossa, välttämättömiä kehityskohteita löytyy edelleen, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen varhaiskasvatuksen päivän blogikirjoituksessaan.

Kuntien väestörakenne muuttuu, ja sillä on suora vaikutus kasvatukseen ja koulutukseen. Muutosten keskellä avain menestykseen on yhteistyö. OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso listaa, millaista yhteistyötä kunnissa kannattaa tehdä.

Opetushenkilöstö pyörittää päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea koronapandemian keskellä. Opettamisen ja kasvattamisen arkea kuormittaa myös ylimääräiset koronan tuomat tehtävät. Tilanteen helpottamiseksi on otettava kaikki ratkaisuideat käyttöön.

Naisen euro on edelleen miehen euroa alempi ja työmarkkinamme jyrkästi sukupuolittuneita naisten ja miesten ammatteihin. Tytöillä ei ole myöskään samanlaisia mahdollisuuksia päästä kouluun kuin pojilla. Muun muassa näistä syistä on tärkeää viettää naistenpäivää, kirjoittaa OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka naistenpäivän blogikirjoituksessaan.

Niin sanotut oman ryhmän tunnit ovat hyödyllinen työkalu kiusaamisen torjunnassa. Nyt OAJ:n pitkäaikainen tavoite näiden tuntien saamiseksi perusopetukseen on lähentynyt, kirjoittaa erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.