Ajankohtaista

Suomen kehitysyhteistyön painopisteet ovat kohdillaan, mutta rahoituksen kehitys huolestuttaa, kirjoittavat Jenni Arnkil ja Kaj Raiskio blogissaan.

Akavalaiset ammattiliitot OAJ ja Tieteentekijät ovat tänään perustaneet uuden yhteisen järjestön, Tiede ja Opetus ry:n. Uusi yhdistys edistää ja vahvistaa yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön ja muiden asiantuntijoiden edunvalvontaa.

Yliopistot ovat sitoutuneet työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii resursseja. Viime viikolla julkistettu julkisen talouden suunnitelma on tuonut epävarmuuden kentälle, eikä se edistä koulutuspoliittisen selonteon tavoitteita. Tutkimuksesta leikkaaminen tarkoittaa myös koulutuksesta leikkaamista, kirjoittaa blogissaan OAJ:n erityisasiantuntija Hanna Tanskanen.

Kaikki saavat nykykoulussa paljon kaikkea, mutta eivät ilmaiseksi. Hintana on liian usein opettajan väsyminen, jopa burn out. Erityisesti väsyttävät ristiriitaiselta tuntuvat odotukset, kirjoittaa luokanopettaja Heini Minkkinen.

Opettajalla oppimateriaalin tekijänä on valta päättää, kuka hänen materiaaliaan voi käyttää. Opettaja voi halutessaan antaa materiaaliaan kollegoidensa käyttöön, tämä ei kuitenkaan ole velvollisuus. Normaali käyttöoikeus opetusalalla edellyttää sopimista.

Kuntavaalit lähestyvät, ja luottamushenkilöiksi valittujen pitää tehdä valintoja, joilla vahvistetaan alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. OAJ:n erityisasiantuntijat Inkeri Toikka ja Hannele Louhelainen listaavat viisi ajatusta, joista on apua priorisoinnissa ja vaikeiden päätösten tekemisessä.

Sivistystyöntajien (Sivista) työhyvinvointityöryhmä julkaisee kolmiosaisen blogi- ja videosarjan, jonka toinen osa käsittelee työhyvinvointia ja johtamista. Videosarja on toteutettu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa.

Vastavalmistuneet opettajat toivovat saavansa kunnon perehdytyksen ja mentorointia työelämänsä avussa. Aineenopettajaksi opiskeleva Annabella Nummelin toivoo blogikirjoituksessaan, että myös työyhteisö tukisi vastavalmistunutta kollegaansa ja varmistaisi siten, että töihin on kiva tulla.

Vähemmän opettajia, enemmän opiskelijoita – ja jatkuvasti kasvava to do -lista. Ammattikorkeakoulun opettajan työ tuntuu välillä tehtaan liukuhihnahommalta, jossa opiskelija on tuote. Tähän tarvitaan muutos, koska kohtaamiselle ja ihmisyydelle tarvitaan aikaa, kirjoittaa Merja Öhman.

Onneksi hallituksella riitti kanttia pitää kiinni yhdestä hallitusohjelmansa tärkeimmistä hallitusohjelmansa kirjauksista: koulutuksen vahvistamisesta. Panostukset koulutukseen ovat panostuksia elämän laatuun, osaamiseen, osallisuuteen, työllisyyteen ja talouteen. Ne ovat panostuksia tulevaisuuteen, Olli Luukkainen kirjoittaa.

Koronapandemia on laittanut opetushenkilöstön ja esimiehet koville viimeisen vuoden aikana. Rehtori Antti Ikonen muistuttaa blogikirjoituksessaan, että tärkeintä on keskittyä perusasioihin ja pitää asiat yksinkertaisina.

Poikkeuksellisen koronavuoden jälkeen varhaiskasvatuksen opettajan vuosiloma ja päiväkodin kesätoiminta pitää turvata kesäsijaisilla. Opettajien omia lomatoiveita on työnantajan syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Timo Mäki blogissaan.

STM valmisteli mielenterveyden manifestin, jonka edistämiseen työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet. OAJ:n erityisasiantuntija Teija Golnick suosittelee ottamaan manifestin teesit käyttöön omalla työpaikalla.

Koronapandemia on osoittanut, että tiettyjä asioita kaipaa vasta sitten, kun ne on menettänyt. Tähän asti olemme kuvitelleet, että tavarat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Nämä kaikki vapaudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, jotka puolestaan pohjautuvat luottamukselle.

Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 100 vuotta sitten 15.4. Päätös osoittautui Suomen hyvinvoinnin ja tulevan menestyksen näkökulmasta ratkaisevaksi. Kun eduskunta päätti kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta, se loi samalla pohjan suomalaisen koulutuksen tasa-arvolle ja demokratialle, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.