Ajankohtaista

Henkinen väkivalta on aivan yhtä aito ja iso onglema kuin fyysinen väkivalta. OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg kertoo tarkemmin, miten henkistä väkivaltaa torjutaan käytännön tasolla.

Kuka vastaa lapsen lääkehoidosta? Täytyykö opettajan pistää diabeetikkolapselle insuliinia? Kuka antaa ensiapua, jos lapsi saa allergisen reaktion tai sairauskohtauksen? Näihin ja muihin lääkehoitoon liittyviin kysymyksiin vastaamme lähes viikoittain. Opettajia mietityttää erityisesti lääkehoidon vastuisiin liittyvät kysymykset. Saamme kysymyksiä myös lapselle annettavaan ensiapuun liittyen.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkinnon inflaatiokorjattu hinta on lähes puolittunut ja kokonaisrahoituksen reaalinen lasku on ollut noin 200 miljoonaa euroa. Tällä hallituskaudella ammattikorkeakouluihin on jo sovittu kohdistuvaksi 100 miljoonan euron perusrahoituksen leikkaukset.

Vietämme tänä vuonna Suomessa sivistyksen teemavuotta. Mutta mitä se sivistys oikein on? Ja millainen politiikka parhaiten tukee sivistystä?

Suomalaista koulutusta on uudistettava, mutta se pitää tehdä koulutuksen laatu edellä. On edesvastuutonta, että työelämäprofessori Martti Hetemäki ja tutkija Vesa Vihriälä heittelevät Helsingin Sanomissa ehdotuksia koulutusjärjestelmämme laittamisesta mullin mallin ilman tutkimukseen pohjautuvia perusteita.

Työssä haitallinen kuormittuminen on aina vakava asia, joka tulee ottaa puheeksi oman esihenkilön kanssa, muistuttaa OAJ:n erityisasiantuntija Sari Melkko. Yhdessä esihenkilön kanssa tulee miettiä työpaikan ratkaisukeinoja, joilla työkuormitusta voidaan vähentää.

Hallitusohjelmassa luvataan panostaa ohjaukseen ja oppimisen tukeen kaikilla koulutusasteilla. Hyvä niin. Monet hyvät kirjaukset eivät saa jäädä puheen tasolle. Nyt tarvitaan päättäjiltä vahvempaa otetta rahoituksen kohdentamisessa niin tukeen kuin opinto-ohjaukseen.

OAJ julisti monen muun ammattijärjestön ohella viime viikolla poliittisen lakon. Lakko kuin lakko, moni ajatteli. Mutta poliittinen lakko on kuitenkin huomattavan eri asia kuin sopimusneuvotteluihin liittyvä lakko . Entäs italialainen lakko, korpilakko, vauhdituslakko, myötätuntolakko tai työsulku?

Hallituksen suunnittelemat työelämämuutokset ovat herättäneet lakkoaallon, joka vaikuttaa myös lapsiperheiden arkeen. Samalla lakot muistuttavat kolmesta kiitollisuudenaiheesta, joista Suomen kannattaa pitää kiinni, OAJ:n järjestöpäällikkö Kaj Raiskio kirjoittaa.

Poliittinen lakko herättää aina suuria tunteita, puolesta ja vastaan. Moni pohtii asiaa oman poliittisen taustansa tai arvojensa pohjalta. Päätös lakosta herättää tunteiden lisäksi myös kysymyksiä. Usein kysyttyjä kysymyksiä lakosta -osio nettisivuillamme avaa erityisesti monia lakkoon liittyviä käytännön asioita. Haluan lisäksi avata joitain lakkoon liittyviä linjauksia jäsenten kysymysten pohjalta.

Kenenkään ei pidä töissä kokea väkivaltaa tai sen uhkaa. Tämän sanominen on tietysti itsestäänselvyys – tai niin sitä luulisi. OAJ:n kyselyiden mukaan reilu kymmenesosa jäsenistä ovat kohdanneet työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.

Hallitus on luvannut pitää koulutuksen ”erityissuojelussa”. Jostain syystä näyttää kuitenkin siltä, että aikuiskoulutus on jäänyt suojeluksen ulkopuolelle. Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain korkealla osaamistasolla ja jatkuvalla osaamisen päivittämisellä.

Sivistan yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten nykyiset sopimukset ovat voimassa vielä vajaat kolme kuukautta eli maaliskuun loppuun 2024. Yksityisellä opetusalalla on tavoiteltava palkkakehitystä turvaavaa neuvottelutulosta.

Vuonna 2023 on juhlittu OAJ:n 50-vuotista taivalta. Juhlavuoden lisäksi vuosi on ollut vaikuttamisen suhteen työntäyteinen ensin eduskuntavaalien ja sen jälkeen hallitusohjelman kanssa. Vaikuttamistyö jatkuu vahvana myös vuonna 2024, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Hallitusohjelman sanat ja politiikan teot ovat räikeässä ristiriidassa ammattikorkeakoulujen osalta. Ammattikorkeakoulut ovat korvaamattoman tärkeä lenkki Suomen kilpailukyvyn rakentamisessa. Ilman niitä tavoite korkeakoulutuksen tarjoamisesta puolelle ikäluokasta ei voi onnistua. Rakenteellisten uudistusten sijaan ammattikorkeakoulut tarvitsevat arvostusta, resursseja ja työrauhaa.