Ajankohtaista

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä OAJ ovat pettyneitä siitä, että budjettiriihessä ei linjattu opettajarekisterin perustamisesta. Yhdessä ne esittävät, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista, jotta olisi mahdollista esimerkiksi kohdentaa opettajankoulutuksen aloituspaikkoja todellisen tarpeen mukaisesti.

Budjettiehdotus pitää sisällään monia koulutukseen kohdennettuja asioita, joihin OAJ on tyytyväinen. Hallituksen suunnittelema leikkaus vapaasta sivistystyöstä sen sijaan tyrmistyttää.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja SOTE ry korostavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämän tarpeisiin osaajapula-aloilla ja sen lakkauttamisella olisi kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia.

OAJ, Arene ja Sivista esittävät, että hallitus suuntaa TKI-rahoitusta ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamiseen ensi viikon budjettineuvotteluissa.

OAJ:n mielestä on tärkeä huolehtia, että ammatillisen toisen asteen koulutus on myös tulevaisuudessa aito väylä korkeakouluopintoihin. Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan jatko-opintokelpoisuus kannustaa tutkinnon suorittamiseen. Samaan aikaan, kun kilpailijamaamme ovat lisänneet koulutusresursseja, Suomen panostus on pysynyt samana.

Tasa-arvorahan avulla voidaan muun muassa ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoistumista. OAJ kokosi ehdotuksensa siitä, miten tässä voitaisiin onnistua.

Aikuiskoulutustuella on ollut suuri vaikutus tutkintojen suorittamiseen, oman koulutustason nostoon, ammatinvaihtoon ja työssä jaksamiseen. Sitä ei pidä lakkauttaa eikä leikata, toteavat OAJ ja SOOL yhteisessä vetoomuksessa.

Hallitusohjelmassa tuen ja tuen vahvistamisen tarve on tunnistettu aivan oikein. Ammatillisessa koulutuksessa tuen uudistamiseen on osoitettu 10 miljoonaa euroa. Lukiokoulutuksessa puolestaan 10 miljoonaa euroa on osoitettu tuen ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseen. Oleellista on, että vähät eurot kohdennetaan nyt viisaasti opetukseen ja erityisopetukseen, OAJ:n eritysiasiantuntijat kirjoittavat.

Syyskuun loppupuolella maan hallitus tekee esityksensä ensi vuoden budjetiksi. OAJ kävi läpi hallitusohjelman ja kokosi listan asioista, joita budjettiriihestä on sen pohjalta lupa odottaa. Budjetin jatkovalmistelua varten OAJ:llä on myös täsmätärppejä hallitukselle.

Työmarkkina- ja koulutusalan järjestöt vaativat maan hallitusta perääntymään kaavailluista leikkauksista, jotka koskisivat kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia. Toteutuessaan leikkaukset vaarantaisivat oppilaitosverkoston kattavuuden.

Jyväskylän kaupunki ilmoitti eilen aloittavansa koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn tavoitteenaan 40 miljoonan euron säästöt. OAJ vastustaa sitä, että säästötoimet kohdistuisivat opetukseen ja kasvatukseen.

Yhä useampi peruskoululainen tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea – ja moni heistä saa tukea vähemmän kuin tarvitsisi. Ongelman ratkaiseminen vaatii tekoja. OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen listaa blogikirjoituksessaan keinoja, joilla tukivaje saataisiin paikattua. Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, hän muistuttaa.

Jotain tapahtui, ja Suomen käyrä oppimistuloksissa ja koulutustasossa kääntyi laskuun. Miten suuntaa saataisiin kääntymään? OAJ:n keskustelussa kysymystä pohti neljä poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajaa. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto muistutti, että hyvätkin tavoitteet vaativat toteutuakseen rahaa.

OAJ:n puheenjohtaja pitää hallituksen työelämälainsäädäntöön kaavailemia muutoksia rajuina. Heikennykset osuvat kipeimmin heihin, jotka jo ennestään ovat heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Hyviä koulutuskirjauksia hallitusohjelmasta löytyy. Erityisen tyytyväinen OAJ on oppimisen tuen uudistamisesta. Pitkän tähtäimen suunnitelma koulutuksen perusrahoituksen vahvistamiseksi jäi uupumaan.

On kuvaavaa, että hallitusneuvotteluissa poliitikot keskittyivät kännykkäkieltoihin eivätkä koulutuksen kadonneisiin miljardeihin. Parasta koulutuspolitiikkaa olisi antaa kouluille rahaa – ja jättää ne sitten rauhaan, toimittaja Tuija Siltamäki kirjoittaa.