Ajankohtaista

Rahoitus riittää oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoon oletettua paremmin. Uusiin velvoitteisiin osoitettua rahoitusta ei kuitenkaan ole käytetty täysimääräisesti opetushenkilöstön lisäämiseen, mihin OAJ on pettynyt. Opiskelijoilla tuen tarve on kasvanut ja heillä on motivaatioon ja käyttäytymiseen liittyviä haasteita, minkä arvellaan osin johtuvan korona-ajan poikkeusjärjestelyistä. OAJ on julkaissut neljä raporttia oppivelvollisuusuudistuksen vaikutuksista eri koulutusmuodoissa.

OAJ kiittää hallitusta ammatillisen koulutuksen rahojen vakinaistamisesta. Ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen lisääminen 50 miljoonalla on askel oikeaan suuntaan. Koulutuksen järjestäjien on nyt näytettävä, että he ovat luottamuksen arvoisia, ja kohdennettava rahoitus määräaikaisten opettajien vakinaistamiseen.

Vesa Vihriälän mukaan osaavat opettajat ovat yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista. Koulutus tarjoaa henkistä pääomaa ja luo perusedellytykset uusien innovaatioiden luomiselle, soveltamiselle ja kehittämiselle. Jotta kansainvälisessä kilpailussa pärjätään, pitää kaikkien saada riittävät riittävät perustaidot.

Opettajan työ on isoimpia vastuista, joita tästä maasta löytyy, toteaa ekonomisti Anni Marttinen. Hän tunnistaa opettajien työn merkityksen koko koulutusjärjestelmälle ja yhteiskunnan kehittymiselle. Huolta herättää opettajien jaksaminen. Marttinen uskoo, että opettajien alanvaihdoilla olisi valtava vaikutus osaamiseemme ja Suomen talouskasvuun.

Suomalaiset pitävät opettajia yhtenä tärkeimmistä ammattiryhmistä Suomen tulevaisuuden kannalta, kertoo Taloustutkimuksen tuore kysely. Moni on korona-aikana oivaltanut uudella tavalla opettajien tekemän työn vaativuuden ja arvon, sillä selvästi aiempaa useampi antaa opettajien ammatin merkitykselle kouluarvosanana täyden kympin. Arvostuksen tulee näkyä myös tilillä ja työoloissa, jotta opettajan ammatti säilyy houkuttelevana.

Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.

Juuri julkaistu OECD:n Education at a Glance -raportti vahvistaa, että Suomi on pahasti jäljessä muiden Pohjoismaiden koulutuspanostuksista. Huolestuttavinta on kehityksen trendi. Valtaosa OECD:n jäsenmaista on tarkasteluajanjaksolla 2012–2018 lisännyt suhteellisia koulutuspanostuksiaan, kun taas Suomi kuuluu koulutuksesta leikanneiden harvalukuiseen joukkoon.

Koulutuksen rahoitus kääntyi tällä hallituskaudella nousuun kipeiden leikkausten jälkeen, mutta kertaluonteiset rahat eivät paikkaa murentumaan päästettyä perustaa. Mikä on tilannekuva nyt? Entä miten sote-uudistus vaikuttaa kuntien kykyyn tuottaa koulutuspalveluita? Koulutuksen rahoitus luupin alla OAJ:n seminaarissa 10.9. – seuraa ohjelmaa verkossa!

OAJ on pettynyt Marinin hallituksen budjettiriihen päätöksiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen toisella asteella voi onnistua vain, jos oppimiseen saa tukea jo päiväkodissa ja peruskoulussa, mutta tämä unohtui hallitukselta. Miksi hallitus ei vie aloittamiaan uudistuksia laadukkaasti loppuun? 

OAJ ja lukuisat muut järjestöt vetoavat maan hallitukseen tieteen rahoitukseen kaavailtujen leikkausten perumiseksi. Jos massiiviset leikkaukset toteutuvat, ne merkitsevät Suomen tieteen alasajoa, järjestöt kirjoittavat.

Koulutus ratkaisee – siinä tiivistettynä Euroopan opettajajärjestöjen resepti niin koronapandemian haavojen korjaamiseen kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Opettajajärjestöjen täytyy huolehtia, että päättäjät investoivat koulutukseen ja työhyvinvointiin, jotta opettajilla on mahdollisuus onnistua työssään.

Yhdeksän järjestöä vaatii pikaisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Järjestöt ovat laatineet viiden tavoitteen listan, joilla Suomen TKI-toiminta saadaan kasvuun kohti 4 prosentin tavoitetta.

Varhaiskasvatus ja eri koulutusmuodot ovat saamassa yhteensä 69 miljoonan euron tuen hallituksen kolmannesta lisätalousarviosta. Tuella pyritään korjaamaan koronatilanteen aiheuttamia ongelmia, muun muassa oppimisvajetta ja opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. Tuki on tulossa lähiviikkoina kuntien ja koulutuksen järjestäjien haettavaksi.

Opetusministeri Jussi Saramo on ylpeä siitä, että koulutus jätettiin kehysriihessä leikkausten ulkopuolelle. Suomen koulutusihme on hänestä osaavan ja sitoutuneen opettajakunnan ansiota. Siksi koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ammatin arvostus säilyy ja päättäjät ymmärtävät koulutuksen ja sivistyksen merkityksen.

Onneksi hallituksella riitti kanttia pitää kiinni yhdestä hallitusohjelmansa tärkeimmistä hallitusohjelmansa kirjauksista: koulutuksen vahvistamisesta. Panostukset koulutukseen ovat panostuksia elämän laatuun, osaamiseen, osallisuuteen, työllisyyteen ja talouteen. Ne ovat panostuksia tulevaisuuteen, Olli Luukkainen kirjoittaa.